Otsikko viittaa niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin puoleen. Olen ollut onnellisen flow:n tilassa koko viikonlopun. Perjantaina siivosin piiitkästä aikaa. Vein matotkin ulos ja ravistelin niitä puhtaaseen lumeen eli annoin niille kunnon lumipesut. Järjestelin tavaroita, imuroin ja pesin lattiat. Tulipa mukavan puhdasta. Innostuin myös siivoamaan yhtä kaappia ja totesin, että paljon on turhaa tavaraa. Pitää keksiä niille jokin muu paikka kuin meidän koti. Perjantai-iltana tein myös tulista kanakeittoa, joka sitten sai ainakin yhden perheenjäsenen juoksemaan vessassa muutaman kerran seuraavana yönä. Muilla ei mitään erityisvaikutuksia.
Lauantaina aamupäivällä kävin lenkillä ystävän ja koiran kanssa. Sen jälkeen leivoin perheelle sämpylöitä, joihin sekoitin spelttiä, ruisrouhetta, kaurahiutaleita, oliiviöljyä, ruususuolaa, hunajaa... eli kaikkea mitä kaapista sattui löytymään. Kuulemma hyviä olivat : ). Illalla menin Heidin luokse. Meitä oli siellä kolme samanhenkistä ihmistä ja teimme tätä taivaallisen hyvää pastaa. Ihanat kastikkeet! Jälkkärinä tietysti suklaata, nam! Ilta kului nopeasti jutellessa ja vaikka kotiin ajaessa vähän väsyttikin, oli onnellisen hyvä olo. Illan aikana tuli tunne, että en todellakaan ole yksin ajatuksineni tällä henkisellä tiellä. On upeaa, kun voi puhua avoimesti viime aikoina elämään ajankohtaisiksi tulleista asioista. Ja mikä parasta, vaikka pastassa olikin tuoretta porkkanaa ja palsternakkaa, vatsani on voinut ja toiminut tänään loistavasti. Joten totean tässä, että parasta tuntuu olevan vain kuunnella kehoaan näissä ruoka-asioissa, eikä todellakaan olla liian ehdoton. Minua jo vähän harmittikin, kun sain ayurvedakonsultilla käydessä ohjeen, että tuoreraasteita ei kannattaisi käyttää, koska suorastaan rakastan porkkanaa! Ostin porkkanamehua ja joinkin sitä pullollisen, mutta täytyy sanoa, että en erityisemmin pidä siitä. Itse tehty voisi ollakin paremman makuista.
On ihanaa, että tällä matkallani saan tavata "samalla aaltopituudella" (aika kuvaava ja hassukin sanonta ;) olevia kanssakulkijoita. Huomaan toisinaan nimittäin lipuvani takaisin siihen vanhaan ja negatiiviseen ajattelutapaan, mutta tällaiset kohtaamiset nostavat minut vauhdilla ylös sieltä! Muistan taas olla kiitollinen ja rauhassa itseni kanssa. Omat tavoitteet ja oma elämäntehtävä tulevat kirkkaammiksi ja tuntuu, että se mitä tekee, on oikein.
Välillä olin jo satavarma siitä, mitä haluan "isona" tehdä, mutta nyt en enää olekaan! On niiiin paljon kaikkea ihanaa ja monenlaisia mahdollisuuksia. Mutta uskon ja luotan, että asiat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan pitää mieleni avoinna kaikelle uudelle, koska sitä nyt tuntuu tulevan vastaan koko ajan. Tätä Adonai-sivustoa ja tätä Tähtiportti-sivustoa olen nyt kahlannut läpi, samoin kuin Eckhart Tollen Läsnäolon voima, Wayne W Dyerin Pyrkimyksen voima, Paulo Coelhon Sisäisen soturin käsikirja ja Jari Sarasvuon Sisäinen sankari -kirjoja. Luen kaikkia "yhtäaikaa" tai oikeammin vuorotellen, vähän sen mukaan miltä milloinkin tuntuu. Kaikki oikeastaan kertovat samasta asiasta ja onkin lohduttavaa saada näiltä sivuilta ja kirjoista lohtua ja työkaluja siihen, miten suhtautua omiin ajatuksiin tästä nykyisen maailman menosta. Ei tarvitse vaipua synkkyyteen, vaikka tajuaakin systeemin mielettömyyden ja päämäärät. Voin todellakin itse vaikuttaa siihen, että maailmaan tulvii valoa ja rakkautta.
Tänään kävin hiihtämässä järven jäällä pari kierrosta itse tekemäämme latua pitkin. Tulipa siitä ihana olo ja punaiset posket!
sunnuntai, 31. tammikuuta 2010
maanantai, 25. tammikuuta 2010
Tattariräiskäleet
Ohessa ihanien tattariräiskäleiden resepti (Cecilia Kjerrulfin kirjasta):
Yhtä syöjää kohden tarvitaan:
1 1/2 dl tattarijauhoja
1 1/2 dl kahvikermaa (voinee korvata soijakermalla/kookoskermalla)
2 1/2 dl vettä
1 maustemitta suolaa
15 ml arrowjuurijauhetta sekoitettuna 15 ml:aan vettä tai yksi muna
1 tl gheetä
gheetä paistamiseen
Sekoita vesi ja kerma. Vatkaa joukkoon jauhot, suola sekä veteen sekoitettu arrowjuurijauhe. Sulata ghee ja lisää se seokseen. Annan taikinan seistä n. 30 minuuttia. Sekoita taikinaa ennen paistamista.
Huom. tattari nostaa Vataa ja Pittaa, mutta laskee Kaphaa, joten itselleni nämä sopivat ainakin mainiosti. Arrowjuurijauhetta minulla ei ole vaan olen laittanut sen tilalle yhden kananmunan. Hyvää olivat erityisesti Kapha-teen kanssa nautittuina.
Ayurvedisissä keittokirjoissa (niin tässäkin tapauksessa) jälkiruoat esitetään ennen pääruokia. Syy on siinä, että ayurvedassa suositellaan, että ateriat tulisi aloittaa raskaimmalla ja lopettaa kaikkein helpoimmin sulavalla ruokalajilla ruoansulatusprosessin helpottamiseksi. Makea on raskain maku, ja siksi se suositellaan nautittavaksi ensimmäisenä. Voi tietysti tuntua äkkiä ajatellen nurinkuriselta ja niin se on itsellenikin ollut. Kertaakaan en ole vielä jälkiruoalla ateriaani aloittanut (jos yleensäkään jälkiruokaa olen laittanut), mutta olen varma, että ainakin minulle se sopisi mitä parhaiten. Cecilia sanoo kirjassaan, että hänen kokemuksensa mukaan hänen olonsa on vähemmän veltto ja raskas kun on syönyt jälkiruuan ensin. Tässä siis myös tämänkaltaista ajatusten ja tapojen tuuletusta :).
Yhtä syöjää kohden tarvitaan:
1 1/2 dl tattarijauhoja
1 1/2 dl kahvikermaa (voinee korvata soijakermalla/kookoskermalla)
2 1/2 dl vettä
1 maustemitta suolaa
15 ml arrowjuurijauhetta sekoitettuna 15 ml:aan vettä tai yksi muna
1 tl gheetä
gheetä paistamiseen
Sekoita vesi ja kerma. Vatkaa joukkoon jauhot, suola sekä veteen sekoitettu arrowjuurijauhe. Sulata ghee ja lisää se seokseen. Annan taikinan seistä n. 30 minuuttia. Sekoita taikinaa ennen paistamista.
Huom. tattari nostaa Vataa ja Pittaa, mutta laskee Kaphaa, joten itselleni nämä sopivat ainakin mainiosti. Arrowjuurijauhetta minulla ei ole vaan olen laittanut sen tilalle yhden kananmunan. Hyvää olivat erityisesti Kapha-teen kanssa nautittuina.
Ayurvedisissä keittokirjoissa (niin tässäkin tapauksessa) jälkiruoat esitetään ennen pääruokia. Syy on siinä, että ayurvedassa suositellaan, että ateriat tulisi aloittaa raskaimmalla ja lopettaa kaikkein helpoimmin sulavalla ruokalajilla ruoansulatusprosessin helpottamiseksi. Makea on raskain maku, ja siksi se suositellaan nautittavaksi ensimmäisenä. Voi tietysti tuntua äkkiä ajatellen nurinkuriselta ja niin se on itsellenikin ollut. Kertaakaan en ole vielä jälkiruoalla ateriaani aloittanut (jos yleensäkään jälkiruokaa olen laittanut), mutta olen varma, että ainakin minulle se sopisi mitä parhaiten. Cecilia sanoo kirjassaan, että hänen kokemuksensa mukaan hänen olonsa on vähemmän veltto ja raskas kun on syönyt jälkiruuan ensin. Tässä siis myös tämänkaltaista ajatusten ja tapojen tuuletusta :).
sunnuntai, 24. tammikuuta 2010
Muutama Kaphalle sopiva resepti
Kuten edellisessä postauksessani totesin, kehossani on liikaa Kaphaa. Heidi pyysi jakamaan joitain kokeilemiani Kapha-reseptejä, joten tässä ihan muutama, jotka olen todennut itselleni sopiviksi. Postailen jatkossa lisää, kunhan testailen. Kuten totesin edellisessäkin kirjoituksessani, pitää opiskella lisää näitä itselle sopivia, jotta ruuanlaitto olisi vaivatonta.
Aamun vihersmoothie (kaikki ainekset luomua)
nippu lehtisalaattia
n. 1 dl auringonkukan/kurpitsansiemeniä
2-3 dl mustikoita
2-3 dl puolukkaa / 2 rkl karpalojauhetta / 1 rkl marja-aroniajauhetta
1 omena
1 tl vehnänorasjauhetta/1 rkl kuivattua nokkosta
1 tl spirulinaa
n. 1 tl aitoa vaniljaa
n. 1 tl kanelia
ripaus inkiväärijauhetta
2-3 dl suodatettua vettä
Jos et löydä salaattia luomuna, käytä mieluummin vihreänä vehnän- tai ohranoras- tai merileväjauhetta. Inkivääri ja kaneli lämmittävät mukavasti ja vanilja antaa ihanan pehmeän aromin : ). Valitettavasti olen aika laiska kuvaamaan aikaansaannoksiani. Tästä ei tosiaankaan tule väriltään vihreä smoothie, vaikka nimeltään sellainen onkin. Mustikat ja puolukat pitävät kyllä värityksestä huolen.
Sitruunainen dahl-keitto (mukaeltu resepti kirjasta Vegaanin keittokirja)
n. 2 dl punaisia linssejä
8,5 dl vettä
1 tl vuorisuolaa (erittäin maltillisesti, koska ei sovi Kaphalle)
1 tl kurkumaa
1/2 - 1 tl chilijauhetta
2 silputtua sipulia
1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
4 pilkottua tomaattia (tai purkillinen luomutomaattimurskaa)
1 iso pilkottu sitruuna
Kuullota sipulia ja mausteita hetki öljyssä. Lisää linssit ja vesi. Anna kiehua, kunnes linssit ovat melkein kypsiä. Lisää tomaatit ja sitruuna. Keitä vielä hetki.
Linssikeitto
2 dl vihreitä linssejä
1 sipuli
2 porkkanaa
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
paprikajauhetta
mustapippuria
öljyä kuullottamiseen
Pilko ja kuullota sipuli. Lisää paprikajauhe ja anna paistua hetki. Lisää joukkoon pilkottu porkkana. Lisää kaikki loput aineet ja anna kiehua noin tunnin ajan.
Kun haluat enemmän potkua ruokiin ja edesauttaa Kaphan tasapainotusta, lisää lautaselle Kapha Churna-mausteseosta (itse asiassa käytän sitä lähes joka ruokaan).
Löysin Maharishi Ayurvedan sivujen kautta mielenkiintoisen jutun Arja Skalskista ja ayurvedisesta asumisesta ja ruuanlaitosta täältä. Ilokseni luin, että elävällä tulella laitettu ruoka on Ayurvedan mukaan hyväksi, sillä itsekin rakastan puuhellalla kokkailua, varsinkin näin talviaikaan. Siinä saa samalla ihanan pehmeää lämpöä keittiöön : ). Samaisen linkin takaa löytyy ohje mm. intialaisten perusreseptin dahlin (sakean keiton) valmistamisesta. Dahl on hyvin proteiinipitoista ja sillä voi korvata lihan, kalan, kanan ja kananmunan ruokavaliossaan. Ja kuten käy ilmi, erilaisilla mausteilla dahliin saa vaihtelua.
Kävimme lauantaina pitkästä aikaa Tampereella Thai&Laos -ravintolassa syömässä. Rakastan tämän ravintolan ruokaa : ). Tällä kertaa tilasin Khung Phad Khing:iä eli paistettua jättikatkarapua, inkivääriä ja vihanneksia. Mmm, olipa hyvää ja lämmittävää! Annos oli aika mieto, mutta lisäsin itse chilikastiketta, niin johan tuntui! Luulen, että kaikenkaikkiaankin valintani osui oikeaan Kaphaa ajatellen, koska olo oli todella hyvä ruokailun jälkeen.
Aamun vihersmoothie (kaikki ainekset luomua)
nippu lehtisalaattia
n. 1 dl auringonkukan/kurpitsansiemeniä
2-3 dl mustikoita
2-3 dl puolukkaa / 2 rkl karpalojauhetta / 1 rkl marja-aroniajauhetta
1 omena
1 tl vehnänorasjauhetta/1 rkl kuivattua nokkosta
1 tl spirulinaa
n. 1 tl aitoa vaniljaa
n. 1 tl kanelia
ripaus inkiväärijauhetta
2-3 dl suodatettua vettä
Jos et löydä salaattia luomuna, käytä mieluummin vihreänä vehnän- tai ohranoras- tai merileväjauhetta. Inkivääri ja kaneli lämmittävät mukavasti ja vanilja antaa ihanan pehmeän aromin : ). Valitettavasti olen aika laiska kuvaamaan aikaansaannoksiani. Tästä ei tosiaankaan tule väriltään vihreä smoothie, vaikka nimeltään sellainen onkin. Mustikat ja puolukat pitävät kyllä värityksestä huolen.
Sitruunainen dahl-keitto (mukaeltu resepti kirjasta Vegaanin keittokirja)
n. 2 dl punaisia linssejä
8,5 dl vettä
1 tl vuorisuolaa (erittäin maltillisesti, koska ei sovi Kaphalle)
1 tl kurkumaa
1/2 - 1 tl chilijauhetta
2 silputtua sipulia
1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
4 pilkottua tomaattia (tai purkillinen luomutomaattimurskaa)
1 iso pilkottu sitruuna
Kuullota sipulia ja mausteita hetki öljyssä. Lisää linssit ja vesi. Anna kiehua, kunnes linssit ovat melkein kypsiä. Lisää tomaatit ja sitruuna. Keitä vielä hetki.
Linssikeitto
2 dl vihreitä linssejä
1 sipuli
2 porkkanaa
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
paprikajauhetta
mustapippuria
öljyä kuullottamiseen
Pilko ja kuullota sipuli. Lisää paprikajauhe ja anna paistua hetki. Lisää joukkoon pilkottu porkkana. Lisää kaikki loput aineet ja anna kiehua noin tunnin ajan.
Kun haluat enemmän potkua ruokiin ja edesauttaa Kaphan tasapainotusta, lisää lautaselle Kapha Churna-mausteseosta (itse asiassa käytän sitä lähes joka ruokaan).
Löysin Maharishi Ayurvedan sivujen kautta mielenkiintoisen jutun Arja Skalskista ja ayurvedisesta asumisesta ja ruuanlaitosta täältä. Ilokseni luin, että elävällä tulella laitettu ruoka on Ayurvedan mukaan hyväksi, sillä itsekin rakastan puuhellalla kokkailua, varsinkin näin talviaikaan. Siinä saa samalla ihanan pehmeää lämpöä keittiöön : ). Samaisen linkin takaa löytyy ohje mm. intialaisten perusreseptin dahlin (sakean keiton) valmistamisesta. Dahl on hyvin proteiinipitoista ja sillä voi korvata lihan, kalan, kanan ja kananmunan ruokavaliossaan. Ja kuten käy ilmi, erilaisilla mausteilla dahliin saa vaihtelua.
Kävimme lauantaina pitkästä aikaa Tampereella Thai&Laos -ravintolassa syömässä. Rakastan tämän ravintolan ruokaa : ). Tällä kertaa tilasin Khung Phad Khing:iä eli paistettua jättikatkarapua, inkivääriä ja vihanneksia. Mmm, olipa hyvää ja lämmittävää! Annos oli aika mieto, mutta lisäsin itse chilikastiketta, niin johan tuntui! Luulen, että kaikenkaikkiaankin valintani osui oikeaan Kaphaa ajatellen, koska olo oli todella hyvä ruokailun jälkeen.
tiistai, 19. tammikuuta 2010
Ayurvedakonsultointi
Kumma, miten sitä välillä puskee tekstiä montakin kertaa päivässä ja sitten on taas monta päivää hiljaisempaa! No niin se kai vaan menee.
Kerron nyt viimeviikkoisesta mielenkiintoisesta tapahtumasta. Kävin nimittäin Maharishi Ayurvedakonsultti Arja Skalskin vastaanotolla Hattulassa ja olen enemmän kuin tyytyväinen käyntiini : ). Olin jo syksyllä Heidin hoidossa ja kyselyyn perustuvassa kehotyyppikartoituksessa käydessäni saanut viitteitä siitä, mitä minun pitäisi tehdä saavuttaakseni paremman terveydentilan. Mieltäni vain kaihersi ajatus, että haluaisin käydä konsultin vastaanotolla, joka määrittelisi terveydentilani ja keho-mielityyppini paitsi kyselyn, myös pulssinluennan avulla. Olin lukenut muutamasta lehtijutusta pulssinluennassa käyneiden kokemuksia ja vakuutuin, että minä myös haluan tuollaista tietoa. Olen syksystä asti ollut myös innostunut raakaravinnosta, mutta jostain syystä minusta vain on tuntunut, että se ei ehkä olisi minulle parhaassa muodossaan olevaa ravintoa, joten halusin saada siihenkin varmuuden.
Ayurvedahoitajien käyttämä kyselylomake antaa siis kyllä viitteitä ihmisen keho-mielityypistä, mutta kun halutaan syvempää tietoa, pelkällä kyselylomakkeen täyttämisellä ei saada selville mitä tapahtuu tai on tapahtunut syvemmällä keho-mielessä. Maharishi Ayurvedan sivuilla kerrotaan pulssinluennasta seuraavaa:
Arjan sanoin "koko pulssissa" minulla Kapha on mennyt Pittan alueelle, mikä tarkoittaa sitä, että se häiritsee ruuansulatusta ja aiheuttaa raskaan tunteen suolistossa, toisinaan ummetusta (se hernekeitto, se hernekeitto...) ja ilmavaivoja. Mahalaukussa ei ole tarpeeksi Pittaa. Minun pitää siis auttaa Pittaani pysymään vahvana ja sitä varten sain ruokavalio- ja päivärytmiohjeita. Samoja sain jo Heidiltä, mutta nyt vähän tarkemmin.
Olin esimerkiksi syönyt päivällisellä yleensä raskaampaa ruokaa kuin lounaalla (päivällinen syödään yhdessä perheen kanssa ja perheessä 3 miestä ;) mutta se minun tuli nyt kääntää toisin päin. Eli jos ja kun syön lihaa/kalaa/kanaa, ne tulisi syödä lounaalla ja päivällisellä sitten jotain kevyempää, esim. wokkeja, keittoja, ohrapuuroa tms. Nyt olen viikon verran toiminut näiden ohjeiden mukaan ja olo on ollut hyvin kevyt :). Ja vaikka illalla syö vain jonkin keiton, en kaipaa mitään ruokaa ennen nukkumaanmenoa. Pitää kyllä alkaa tosissaan etsiä uusia reseptejä, alkavat kohta olemassaolevat toistua siihen tahtiin....
Lisäksi ruuansulatukseni on tällä hetkellä niin heikko, että se ei kestä esim. juuresraasteita. Parasta on juoda esim. porkkanamehua porkkanaraasteen sijaan. Vihersmoothie aamuisin on ok, koska minun ei pitäisi muutenkaan syödä aamulla raskaasti. Jos käyttää smoothieen salaattia, pitää vain huolehtia, että salaatti todella on luomua. Jos käyttää lasivillassa tehokasvatettua salaattia, on salaatista enemmän haittaa kuin hyötyä. Koska en aina löydä kaupasta luomusalaattia, hyvä ja itse asiassa parempikin vaihtoehto sille on Chlorella-leväpuristeet tai -jauhe. Paitsi että se sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, se on myös tehokas hiivantappaja, josta minun pitää päästä eroon. Pari kertaa viikossa sen voi korvat Kelp-levällä, jolloin jodin saantikin tulee varmistetuksi. Hiivavaivaan hankin lisäksi luontaistuotekaupasta probiootteja, joilla saan lisättyä hyviä bakteereja elimistöön. Niitä minun pitäisi syödä käytännössä ihan jatkuvasti. Tähän mennessä olen syönyt niitä vain kuureja toisinaan.
Pulssinluenta paljasti minulla myös häiriöitä maksan ja sapen toiminnassa. Hämmästyksekseni Arja kysyi minulta, onko minulla toispuoleista lihasten jäykkyyttä tai päänsärkyä. Onhan minulla, vasen lonkka ollut jäykkä jo kauan ja nyt on vasemman jalan takareisikin todella jäykkä verrattuna oikeaan. Samoin minulla on toisinaan (viimeksi jouluna) oikeanpuoleista päänsärkyä. Ilmeisesti sappinesteitä ei erity tarpeeksi. Ostin maksan ja sapen toimintaa tukemaan Liver Care -puristeita. Ne tasapainottavat ja puhdistavat. Mielenkiinnolla odotan vaikutuksia!
Jo se, että saa vähennettyä ruokavalion avulla elimistöstä Kaphaa, pitäisi vaikuttaa suotuisasti siitepöly- ja eläinpölyallergiaan ja flunssataipumukseen. Liiallinen Kapha kun kerryttää limaa elimistöön. Allergia-aikaan keväällä minun kannattaa lisätä kurkuman käyttöä. On olemassa myös Aller Tab -puristeita ja Nasal Oil:ia, joita myös innoissani sitten tilasin. Testailen niiden vaikutuksia nyt ja kun vain muistan, kertoilen kokemuksistani ;).
Kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävä ja positiivinen konsultaatiokäynti. Maharishi Ayurvedan sivuilla taidetaan sanoa käynnin kestävän n. tunnin, mutta minulla se kesti reilut kaksi tuntia joten rahoilleen sai kyllä täyden vastineen :). Pulssinluentaa suositellaan kaksi kertaa vuodessa. Ja kyllä minua tosissaan kiinnostaakin mennä uudelleen, josko parannusta olisi tapahtunut ja keho-mielityyppikin sieltä alkaisi löytyä. Saamani ohjeet ovat tietysti melko yksilöllisiä eivätkä välttämättä toimisi jollakulla toisella, joten kannattaa itse mennä konsultaatioon, jos kiinnostus heräsi.
Niin - ja se raakaravinto: se ei ole minulle paras mahdollinen vaihtoehto, koska elimistöni ei pysty ottamaan sitä vastaan. Tietysti varmaan blendadut keitot käyvät, koska ovat jo hyvin sulavassa muodossa. Ehkä niitä voi sitten lisätä vaihteluksi ruokavalioon lämpimänä vuodenaikana.
Ja vielä: konsultaatiokäynnin kruunasi itse talo! Skalskien talo on enemmän kuin näkemisen arvoinen: intialaisen veda-perinteen mukaisesti rakennettu, kaunis, avara, luonnonmukainen ja valoisa hirsitalo, aivan upea!!!! Talon henkii rauhaa ja harmoniaa, siellä olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan.... Talossa asustelee myös aivan ihana ja kovasti keskusteluun osaa ottava Lilli-kissa. Skalskien talosta on muuten juttu viime vuoden marraskuun Meidän talo -lehdessä, jos kiinnostuit. Itse en vielä ole saanut tuota lehteä käsiini.
Huomautan vielä, että Ayurveda on paljon muutakin kuin pelkkä ruokavalio. Se on elämäntapa.
Kerron nyt viimeviikkoisesta mielenkiintoisesta tapahtumasta. Kävin nimittäin Maharishi Ayurvedakonsultti Arja Skalskin vastaanotolla Hattulassa ja olen enemmän kuin tyytyväinen käyntiini : ). Olin jo syksyllä Heidin hoidossa ja kyselyyn perustuvassa kehotyyppikartoituksessa käydessäni saanut viitteitä siitä, mitä minun pitäisi tehdä saavuttaakseni paremman terveydentilan. Mieltäni vain kaihersi ajatus, että haluaisin käydä konsultin vastaanotolla, joka määrittelisi terveydentilani ja keho-mielityyppini paitsi kyselyn, myös pulssinluennan avulla. Olin lukenut muutamasta lehtijutusta pulssinluennassa käyneiden kokemuksia ja vakuutuin, että minä myös haluan tuollaista tietoa. Olen syksystä asti ollut myös innostunut raakaravinnosta, mutta jostain syystä minusta vain on tuntunut, että se ei ehkä olisi minulle parhaassa muodossaan olevaa ravintoa, joten halusin saada siihenkin varmuuden.
Ayurvedahoitajien käyttämä kyselylomake antaa siis kyllä viitteitä ihmisen keho-mielityypistä, mutta kun halutaan syvempää tietoa, pelkällä kyselylomakkeen täyttämisellä ei saada selville mitä tapahtuu tai on tapahtunut syvemmällä keho-mielessä. Maharishi Ayurvedan sivuilla kerrotaan pulssinluennasta seuraavaa:
Ayurvedan mukaan jokainen solu lähettää sydämeen oman ainutlaatuisen signaalinsa verenkierron välityksellä. Nämä erilliset signaalit yhdessä muodostavat pulssin. Pulssi ei ole pelkästään veren virtausta ja sydämen sykettä. Pulssi sisältää informaatiota koko kehosta. Sen avulla määritellään kehon tasapainotila - mikä on yksilön luontainen tila ja nykyinen tila.
Pulssin pintataso muuttuu jatkuvasti, mutta sieltä saadaan selville henkilön piirteet. Syvemmillä tasoilla näkyvät erilaisuudet, epätasapainotilat ja niiden syvyydet, häiriön laatu, onko se syntynyt äsken vai pidempiaikainen, vaikutukset muualle kehoon jne. Sieltä näkyy myös mistä häiriöt ovat lähtöisin, missä ovat häiriön juuret.Minun kohdallani kävi esimerkiksi niin, että elimistöni on niin tukossa ja täynnä Kaphaa, että pulssinluenta ei pystynyt kertomaan keho-mielityyppiäni. Uskon sen aivan täysin, sillä Arja luki minua kuin avointa kirjaa pulssia tunnustellessaan. Hän kyseli sellaisia kysymyksiä, että en voinut kuin ihmetellä. Pulssia luetaan useammalta tasolta. Pintataso kertoo juuri senhetkisen tilanteen ja yllätyksekseni senhetkinen "pintadoshani" oli Pitta. Pintadosha kuitenkin muuttuu jatkuvasti, joten tänään se voisi olla jokin muu.
Arjan sanoin "koko pulssissa" minulla Kapha on mennyt Pittan alueelle, mikä tarkoittaa sitä, että se häiritsee ruuansulatusta ja aiheuttaa raskaan tunteen suolistossa, toisinaan ummetusta (se hernekeitto, se hernekeitto...) ja ilmavaivoja. Mahalaukussa ei ole tarpeeksi Pittaa. Minun pitää siis auttaa Pittaani pysymään vahvana ja sitä varten sain ruokavalio- ja päivärytmiohjeita. Samoja sain jo Heidiltä, mutta nyt vähän tarkemmin.
Olin esimerkiksi syönyt päivällisellä yleensä raskaampaa ruokaa kuin lounaalla (päivällinen syödään yhdessä perheen kanssa ja perheessä 3 miestä ;) mutta se minun tuli nyt kääntää toisin päin. Eli jos ja kun syön lihaa/kalaa/kanaa, ne tulisi syödä lounaalla ja päivällisellä sitten jotain kevyempää, esim. wokkeja, keittoja, ohrapuuroa tms. Nyt olen viikon verran toiminut näiden ohjeiden mukaan ja olo on ollut hyvin kevyt :). Ja vaikka illalla syö vain jonkin keiton, en kaipaa mitään ruokaa ennen nukkumaanmenoa. Pitää kyllä alkaa tosissaan etsiä uusia reseptejä, alkavat kohta olemassaolevat toistua siihen tahtiin....
Lisäksi ruuansulatukseni on tällä hetkellä niin heikko, että se ei kestä esim. juuresraasteita. Parasta on juoda esim. porkkanamehua porkkanaraasteen sijaan. Vihersmoothie aamuisin on ok, koska minun ei pitäisi muutenkaan syödä aamulla raskaasti. Jos käyttää smoothieen salaattia, pitää vain huolehtia, että salaatti todella on luomua. Jos käyttää lasivillassa tehokasvatettua salaattia, on salaatista enemmän haittaa kuin hyötyä. Koska en aina löydä kaupasta luomusalaattia, hyvä ja itse asiassa parempikin vaihtoehto sille on Chlorella-leväpuristeet tai -jauhe. Paitsi että se sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, se on myös tehokas hiivantappaja, josta minun pitää päästä eroon. Pari kertaa viikossa sen voi korvat Kelp-levällä, jolloin jodin saantikin tulee varmistetuksi. Hiivavaivaan hankin lisäksi luontaistuotekaupasta probiootteja, joilla saan lisättyä hyviä bakteereja elimistöön. Niitä minun pitäisi syödä käytännössä ihan jatkuvasti. Tähän mennessä olen syönyt niitä vain kuureja toisinaan.
Pulssinluenta paljasti minulla myös häiriöitä maksan ja sapen toiminnassa. Hämmästyksekseni Arja kysyi minulta, onko minulla toispuoleista lihasten jäykkyyttä tai päänsärkyä. Onhan minulla, vasen lonkka ollut jäykkä jo kauan ja nyt on vasemman jalan takareisikin todella jäykkä verrattuna oikeaan. Samoin minulla on toisinaan (viimeksi jouluna) oikeanpuoleista päänsärkyä. Ilmeisesti sappinesteitä ei erity tarpeeksi. Ostin maksan ja sapen toimintaa tukemaan Liver Care -puristeita. Ne tasapainottavat ja puhdistavat. Mielenkiinnolla odotan vaikutuksia!
Jo se, että saa vähennettyä ruokavalion avulla elimistöstä Kaphaa, pitäisi vaikuttaa suotuisasti siitepöly- ja eläinpölyallergiaan ja flunssataipumukseen. Liiallinen Kapha kun kerryttää limaa elimistöön. Allergia-aikaan keväällä minun kannattaa lisätä kurkuman käyttöä. On olemassa myös Aller Tab -puristeita ja Nasal Oil:ia, joita myös innoissani sitten tilasin. Testailen niiden vaikutuksia nyt ja kun vain muistan, kertoilen kokemuksistani ;).
Kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävä ja positiivinen konsultaatiokäynti. Maharishi Ayurvedan sivuilla taidetaan sanoa käynnin kestävän n. tunnin, mutta minulla se kesti reilut kaksi tuntia joten rahoilleen sai kyllä täyden vastineen :). Pulssinluentaa suositellaan kaksi kertaa vuodessa. Ja kyllä minua tosissaan kiinnostaakin mennä uudelleen, josko parannusta olisi tapahtunut ja keho-mielityyppikin sieltä alkaisi löytyä. Saamani ohjeet ovat tietysti melko yksilöllisiä eivätkä välttämättä toimisi jollakulla toisella, joten kannattaa itse mennä konsultaatioon, jos kiinnostus heräsi.
Niin - ja se raakaravinto: se ei ole minulle paras mahdollinen vaihtoehto, koska elimistöni ei pysty ottamaan sitä vastaan. Tietysti varmaan blendadut keitot käyvät, koska ovat jo hyvin sulavassa muodossa. Ehkä niitä voi sitten lisätä vaihteluksi ruokavalioon lämpimänä vuodenaikana.
Ja vielä: konsultaatiokäynnin kruunasi itse talo! Skalskien talo on enemmän kuin näkemisen arvoinen: intialaisen veda-perinteen mukaisesti rakennettu, kaunis, avara, luonnonmukainen ja valoisa hirsitalo, aivan upea!!!! Talon henkii rauhaa ja harmoniaa, siellä olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan.... Talossa asustelee myös aivan ihana ja kovasti keskusteluun osaa ottava Lilli-kissa. Skalskien talosta on muuten juttu viime vuoden marraskuun Meidän talo -lehdessä, jos kiinnostuit. Itse en vielä ole saanut tuota lehteä käsiini.
Huomautan vielä, että Ayurveda on paljon muutakin kuin pelkkä ruokavalio. Se on elämäntapa.
perjantai, 15. tammikuuta 2010
No news is good news
Kun ei mitään kuulu, kuuluu hyvää. Muutaman päivän tauko kirjoittelussa, ihan vain sen takia, että olen lueskellut, lepäillyt, vähän potenut flunssaakin.
Juuri kun siis pääsin kehumasta, että en ole sairastanut lokakuun jälkeen, sain kuin sainkin pienoisen flunssan. Liekö minua näpäytetty, että pysyisin nöyränä, tiedä häntä? Se on onneksi silti pysynyt aisoissa inkiväärin, valkosipulin, kuuman teen, C- ja D-vitamiinin ja nenähuuhteluiden ansiosta. Ainoastaan eilinen päivä oli vähän ankeampi ja sekin vain sen takia, että jouduin olemaan asioilla lähes koko päivän ja minua aivastutti aivan solkenaan. Pyydänkin (ja pyysin mielessäni eilen illalla) anteeksi kaikilta ihmisiltä, joiden kanssa olin tekemisissä, sillä aika todennäköistä on, että jos vastustuskyky ei ole kunnossa, saavat tämän flunssan :(. Mieluummin olisin pysynyt kotona, mutta minkäs teet, joskus on vain mentävä. Voitte vain kuvitella, miten nenäni punottaa, kun olen niistänyt paketillisen nenäliinoja parin päivän aikana! Mutta uskon, että parantuneiden elämäntapojeni vuoksi tauti ei nyt äitynyt niin pahaksi kuin sairastamani taudit aiemmin. Nyt tauti onneksi tuntuu olevan voitettu.
Sunnuntaina kävin vierailulla luontaishoitoja tekevän ystävän luona ja hänellä oli jo kovasti suunnitelmia sille ajalle, kun alan itse tekemään hoitoja. Hänellä on siis tila, johon myös minä voisin mennä, jos haluan. Lupasin pitää mielessä ja katsoa tilannetta "syssymmällä" uudelleen, kun olen ayurvedahoitajakoulutuksen käynyt. Ja tänään kuulin yhdestä toisestakin tilasta, jota voisin vuokrata : ). Ihanaa kun taas huomaa kulkevansa oikeata polkua pitkin!
Viime viikonloppuna oli vähän sellainen odottava tunnelma: esikoisen oli määrä tulla kotiin ulkomaanmatkalta maanantaina. Ei oikein osannut keskittyä mihinkään, tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän oli pidempään reissussa ilman meitä muita, siis jos ei lasketa riparia. Maanantaina olin sitten häntä ja matkakumppaneitaan vastassa Helsingin lentoasemalla. Hänet nähdessäni oli vähällä, etten pillahtanut ilosta itkuun ; ). Pojan kanssa myöhemmin jutellessani osoittautui, että oli käynyt juuri niin kuin ajattelinkin: hän viihtyi Sri Lankassa enemmän kuin hyvin ja haluaisi matkustaa samaan paikkaan uudelleen. Arvasin etukäteen, että paikka on juuri hänen paikkansa. Reissu oli mennyt kaikin puolin hyvin, ja vaikka pojan känny ei toiminut reissussa muutamaan viimeiseen päivään, en huolestunut, sillä tiesin, että hänellä on kaikki kunnossa. Olisinhan toki saanut tietoa hänen matkakumppaneiltaan, jos jotain olisi sattunut. Hän sanoikin, että arvasi minun ajattelevan niin. Suhtaudun yleensäkin harvoihin yhteydenottoihin niin, että "No news is good news." Opin tämän ajattelutavan jo lapsuudenkodissamme, sillä perheessämme ei ollut tapana soitella ja kysellä kuulumisia päivittäin. Joku pitää sitä kummallisena, mutta meille se sopi ja sopii edelleen oman perheen kesken.
Juuri kun siis pääsin kehumasta, että en ole sairastanut lokakuun jälkeen, sain kuin sainkin pienoisen flunssan. Liekö minua näpäytetty, että pysyisin nöyränä, tiedä häntä? Se on onneksi silti pysynyt aisoissa inkiväärin, valkosipulin, kuuman teen, C- ja D-vitamiinin ja nenähuuhteluiden ansiosta. Ainoastaan eilinen päivä oli vähän ankeampi ja sekin vain sen takia, että jouduin olemaan asioilla lähes koko päivän ja minua aivastutti aivan solkenaan. Pyydänkin (ja pyysin mielessäni eilen illalla) anteeksi kaikilta ihmisiltä, joiden kanssa olin tekemisissä, sillä aika todennäköistä on, että jos vastustuskyky ei ole kunnossa, saavat tämän flunssan :(. Mieluummin olisin pysynyt kotona, mutta minkäs teet, joskus on vain mentävä. Voitte vain kuvitella, miten nenäni punottaa, kun olen niistänyt paketillisen nenäliinoja parin päivän aikana! Mutta uskon, että parantuneiden elämäntapojeni vuoksi tauti ei nyt äitynyt niin pahaksi kuin sairastamani taudit aiemmin. Nyt tauti onneksi tuntuu olevan voitettu.
Sunnuntaina kävin vierailulla luontaishoitoja tekevän ystävän luona ja hänellä oli jo kovasti suunnitelmia sille ajalle, kun alan itse tekemään hoitoja. Hänellä on siis tila, johon myös minä voisin mennä, jos haluan. Lupasin pitää mielessä ja katsoa tilannetta "syssymmällä" uudelleen, kun olen ayurvedahoitajakoulutuksen käynyt. Ja tänään kuulin yhdestä toisestakin tilasta, jota voisin vuokrata : ). Ihanaa kun taas huomaa kulkevansa oikeata polkua pitkin!
Viime viikonloppuna oli vähän sellainen odottava tunnelma: esikoisen oli määrä tulla kotiin ulkomaanmatkalta maanantaina. Ei oikein osannut keskittyä mihinkään, tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän oli pidempään reissussa ilman meitä muita, siis jos ei lasketa riparia. Maanantaina olin sitten häntä ja matkakumppaneitaan vastassa Helsingin lentoasemalla. Hänet nähdessäni oli vähällä, etten pillahtanut ilosta itkuun ; ). Pojan kanssa myöhemmin jutellessani osoittautui, että oli käynyt juuri niin kuin ajattelinkin: hän viihtyi Sri Lankassa enemmän kuin hyvin ja haluaisi matkustaa samaan paikkaan uudelleen. Arvasin etukäteen, että paikka on juuri hänen paikkansa. Reissu oli mennyt kaikin puolin hyvin, ja vaikka pojan känny ei toiminut reissussa muutamaan viimeiseen päivään, en huolestunut, sillä tiesin, että hänellä on kaikki kunnossa. Olisinhan toki saanut tietoa hänen matkakumppaneiltaan, jos jotain olisi sattunut. Hän sanoikin, että arvasi minun ajattelevan niin. Suhtaudun yleensäkin harvoihin yhteydenottoihin niin, että "No news is good news." Opin tämän ajattelutavan jo lapsuudenkodissamme, sillä perheessämme ei ollut tapana soitella ja kysellä kuulumisia päivittäin. Joku pitää sitä kummallisena, mutta meille se sopi ja sopii edelleen oman perheen kesken.
lauantai, 9. tammikuuta 2010
Satu
Olipa kerran levoton Pitta-poika, joka etsi elämäänsä sitä oikeaa. Kerran sitten hänen toiveensa toteutui ja hänen polullensa asteli hymyillen valloittava tyttö. Tytön nimi oli Kapha-Vata. Hän ei ollut aluksi oikein varma, kiehtoiko Pitta häntä yhtä paljon kuin hän Pittaa. Pitta ei vastannut hänen luomiaan mielikuvia siitä unelmien prinssistä, joka karauttaisi paikalle valkealla ratsulla ja veisi hänet linnaansa. Ajan myötä Pittan suoraselkäisyys, sisukkuus ja peräänantamattomuus alkoivat kuitenkin tuntua hyvältä: tuo tyyppihän OIKEASTI haluaa hänet, siispä: miksi enää vastustella? Pittalle Kapha-Vatan valloittaminen taisi olla melkoinen haaste, ja niistähän hän piti! Haasteet oli tehty voitettavaksi!
Vuosien kuluessa Kapha-Vata tottui Pittan yritteliäisyyteen, intensiivisyyteen ja suureen määrään ystäviä. Pitta mullisti hänen tasapaksun elämänsä täysin. Hänestä Pitta oli jännittävä! Hänkin halusi mukaan kaikkiin Pittan järjestämiin seikkailuihin. Toisaalta Kapha-Vatasta itsestäänkin alkoi tulla Pittan kaltainen: hän tuli levottomaksi, jos viikonloppu meni ilman suunnitelmia. Hänkin halusi nähdä ja kokea mahdollisimman paljon ja tavata niitä kaikkia ihania ihmisiä, joita Pitta hänen elämäänsä toi. Hän piilotti oman tarpeensa vaalia hiljaisia hetkiä ja eli Pittan näköistä elämää. Jos hän joskus puhuikin toisenlaisen elämän puolesta, Pitta, vakuuttavana puhujana täsmällisine mielipiteineen puhui hänet ympäri ja kaikki tuntui taas olevan kunnossa. Toisaalta Kapha-Vata rakasti sitä turvallisuudentunnetta, jonka Pittan sanat hänessä saivat aikaan.
Pitta ja Kapha-Vata solmivat avioliiton, kun Kapha-Vata vihdoin arveli, että hänen ei tainnut enää kannattaa odottaa unelmiensa prinssiä. He saivat lopulta myös lapsia. Äidillisenä tyyppinä Kapha-Vata laittoi kaiken tarmonsa lastensa hoitamiseen ja vaali ja helli näitä omina aarteinaan. Hän oli vähän mustasukkainenkin jos Pitta tuli hänen ja lasten väliin, sillä lapset olivat hänelle kaikki kaikessa. Hän tiesi parhaiten, mikä hänen lapsilleen oli parasta. Hän oli onnellinen voidessaan hoitaa pienokaisiaan kotona. Pitta puolestaan tunsi itsensä torjutuksi ja pakeni kotoa edelleen niihin tuhansiin asioihin, joita hänen piti järjestää, jotta pyörät eivät lakkaisi pyörimästä. Pitta oli toisinaan todella stressaantunut monien projektiensa alla ja tunsi, että hän yksin vastaa perheen elättämisestä. Kapha-Vata olisi viihtynyt kotona lasten kanssa näiden kouluikään asti, mutta taipui menemään työelämään Pittan vaatimusten edessä. Hän kärsi, kun joutui olemaan lapsistaan erossa. Mutta taas hän sopeutui.
Vuodet kuluivat ja Kapha-Vata alkoi lopulta uupua hengästyttävään ja epäsäännölliseenkin elämäntahtiin ja hän päätti, että nyt riitti. Hän alkoi ymmärtää, mistä hänen epämääräisen paha olonsa johtui. Hän tajusi, että muutoksen on lähdettävä hänestä itsestään, ei kenestäkään muusta. Mutta mitä pitäisi tehdä? Eihän Pitta kuitenkaan ymmärtäisi? Tai puhuisiko Pitta hänet jälleen ympäri? Tulisiko tästä nyt ero? Sitä Kapha-Vata ei suinkaan halunnut.
Kapha-Vata halusi edelleen jatkaa Pittan kumppanina, mutta eri tavoin. Hän ymmärsi, ettei hänen tarvitse osallistua ihan kaikkeen, vaan hän voi elää toisen rinnalla omannäköistään elämää, rauhassa, hitaasti ja OLEMISEEN keskittyen. Hän alkoi vihdoinkin kaivaa esiin vuosia peitossa ollutta omaa minäänsä, pelkäämättä ja päivä kerrallaan. Hän alkoi elää omien tuntemustensa, ei ulkopuolelta tulevien toiveiden mukaan ja ymmärsi, että elämähän on vasta alussa!
Pittalle Kapha-Vatan muutos oli ihmetyksen paikka, vaikka sisimmässään hän osasi jotain tällaista odottaakin, olihan Kapha-Vata jo muutaman kerran aiemminkin tehnyt jotain vastaavaa. Ne "kohtaukset" olivat vain menneet sitten ajan kanssa ohi. Tällä kertaa Pitta aavisteli, että tässä on kysymys jostain vakavammasta, tämä taitaa nyt olla jonkin uuden alkua. Hän ei vastustellut, vaan jäi hieman hämmentyneenä, itsekin tahtiaan jo hieman hidastaen, katselemaan, mihin kaikki johtaisi.
Sen pituinen se.
Vuosien kuluessa Kapha-Vata tottui Pittan yritteliäisyyteen, intensiivisyyteen ja suureen määrään ystäviä. Pitta mullisti hänen tasapaksun elämänsä täysin. Hänestä Pitta oli jännittävä! Hänkin halusi mukaan kaikkiin Pittan järjestämiin seikkailuihin. Toisaalta Kapha-Vatasta itsestäänkin alkoi tulla Pittan kaltainen: hän tuli levottomaksi, jos viikonloppu meni ilman suunnitelmia. Hänkin halusi nähdä ja kokea mahdollisimman paljon ja tavata niitä kaikkia ihania ihmisiä, joita Pitta hänen elämäänsä toi. Hän piilotti oman tarpeensa vaalia hiljaisia hetkiä ja eli Pittan näköistä elämää. Jos hän joskus puhuikin toisenlaisen elämän puolesta, Pitta, vakuuttavana puhujana täsmällisine mielipiteineen puhui hänet ympäri ja kaikki tuntui taas olevan kunnossa. Toisaalta Kapha-Vata rakasti sitä turvallisuudentunnetta, jonka Pittan sanat hänessä saivat aikaan.
Pitta ja Kapha-Vata solmivat avioliiton, kun Kapha-Vata vihdoin arveli, että hänen ei tainnut enää kannattaa odottaa unelmiensa prinssiä. He saivat lopulta myös lapsia. Äidillisenä tyyppinä Kapha-Vata laittoi kaiken tarmonsa lastensa hoitamiseen ja vaali ja helli näitä omina aarteinaan. Hän oli vähän mustasukkainenkin jos Pitta tuli hänen ja lasten väliin, sillä lapset olivat hänelle kaikki kaikessa. Hän tiesi parhaiten, mikä hänen lapsilleen oli parasta. Hän oli onnellinen voidessaan hoitaa pienokaisiaan kotona. Pitta puolestaan tunsi itsensä torjutuksi ja pakeni kotoa edelleen niihin tuhansiin asioihin, joita hänen piti järjestää, jotta pyörät eivät lakkaisi pyörimästä. Pitta oli toisinaan todella stressaantunut monien projektiensa alla ja tunsi, että hän yksin vastaa perheen elättämisestä. Kapha-Vata olisi viihtynyt kotona lasten kanssa näiden kouluikään asti, mutta taipui menemään työelämään Pittan vaatimusten edessä. Hän kärsi, kun joutui olemaan lapsistaan erossa. Mutta taas hän sopeutui.
Vuodet kuluivat ja Kapha-Vata alkoi lopulta uupua hengästyttävään ja epäsäännölliseenkin elämäntahtiin ja hän päätti, että nyt riitti. Hän alkoi ymmärtää, mistä hänen epämääräisen paha olonsa johtui. Hän tajusi, että muutoksen on lähdettävä hänestä itsestään, ei kenestäkään muusta. Mutta mitä pitäisi tehdä? Eihän Pitta kuitenkaan ymmärtäisi? Tai puhuisiko Pitta hänet jälleen ympäri? Tulisiko tästä nyt ero? Sitä Kapha-Vata ei suinkaan halunnut.
Kapha-Vata halusi edelleen jatkaa Pittan kumppanina, mutta eri tavoin. Hän ymmärsi, ettei hänen tarvitse osallistua ihan kaikkeen, vaan hän voi elää toisen rinnalla omannäköistään elämää, rauhassa, hitaasti ja OLEMISEEN keskittyen. Hän alkoi vihdoinkin kaivaa esiin vuosia peitossa ollutta omaa minäänsä, pelkäämättä ja päivä kerrallaan. Hän alkoi elää omien tuntemustensa, ei ulkopuolelta tulevien toiveiden mukaan ja ymmärsi, että elämähän on vasta alussa!
Pittalle Kapha-Vatan muutos oli ihmetyksen paikka, vaikka sisimmässään hän osasi jotain tällaista odottaakin, olihan Kapha-Vata jo muutaman kerran aiemminkin tehnyt jotain vastaavaa. Ne "kohtaukset" olivat vain menneet sitten ajan kanssa ohi. Tällä kertaa Pitta aavisteli, että tässä on kysymys jostain vakavammasta, tämä taitaa nyt olla jonkin uuden alkua. Hän ei vastustellut, vaan jäi hieman hämmentyneenä, itsekin tahtiaan jo hieman hidastaen, katselemaan, mihin kaikki johtaisi.
Sen pituinen se.
perjantai, 8. tammikuuta 2010
Suolihuuhtelun taikaa
Vaikka henkisesti olen ollut melko vireä viime päivät, suolisto on huutanut apua! Alavatsa on ollut turvoksissa ja kuplinut joulusta asti. Viimeinen niitti vatsan huonovointisuuteen taisi olla loppiaisena syömäni (kylläkin todella maukas) hernekeitto! Se ei tosiaan ollut mitään purkkihernaria, vaan aitoa, pitkään puuhellalla kypsynyttä rokkaa! Olenkyllä ennenkin todennut, että hernekeitto ei ole minun ruokaani, mutta päätin nyt kuitenkin sitä piiiitkästä aikaa syödä. Ja innostuin tietysti syömään kaksi lautasellista, niin hyvää se oli! Vatsa ei reagoinut samana päivänä vielä juurikaan, mutta seuraava päivä menikin meikäläisellä sitten kaasupallona ; ).
Onneksi päähäni pälkähti, että vaivaan on saatavilla helpotusta: suolihuuhtelu! Oli kuitenkin jo sen verran myöhäinen ilta, että päätin siirtää toimituksen aamuun. Ja kyllä kannatti!!! Olen paastonnut elämässäni pari-kolme kertaa ja suolihuuhteluhan kuuluu erottamattomana osana paastoon. Ainakin sitä suositellaan, eikä se itselleni ole koskaan ollut mikään vaivalloinen tai vastenmielinen toimitus, päinvastoin luonnollista paastonaikaista jätteenpoistoa ja helpotusta mahdolliseen päänsärkyyn tai nivelkolotuksiin, joita poistuva kuona saattaa aiheuttaa. Nyt siis taas totesin toimenpiteen verrattomuuden: olo keveni ja puhdistui ja vatsa rauhoittui.
Huuhtelun jälkeen join vehnänoras-sitruunajuoman ja inkivääriteetä. Sen jälkeen nautin vihersmoothien, aineksinaan:
Suolihuuhtelusta tulivat mieleeni paastojen aikana pitämäni päiväkirjat. Kaivoin ne esiin ja lueskelin, millaisia fiiliksiä olen kokenut. Pääasiassa positiivisia, tietysti pientä huonovointisuutta ja heikotusta välillä, mutta kokonaisuutena paastot sujuivat hyvin. Niiden jälkeen olo oli niin fyysisesti kuin psyykkisestikin selkeä ja puhdas, jopa kirkas. Luin päiväkirjasta, että ihmettelin, miten pari lasillista vihannesmehua voi viedä nälän. Samaahan tässä viime aikoina on ihmetellyt vihersmoothieiden kanssa : ). Eli ravinteet ratkaisevat, ei syödyn ruuan määrä.
Ja tämä matkani on todellakin ollut aika pitkä: toisessa pitämäni paastopäiväkirjassa vuodelta 1991 sanotaan nimittäin näin:
Että näin tänään : )
Onneksi päähäni pälkähti, että vaivaan on saatavilla helpotusta: suolihuuhtelu! Oli kuitenkin jo sen verran myöhäinen ilta, että päätin siirtää toimituksen aamuun. Ja kyllä kannatti!!! Olen paastonnut elämässäni pari-kolme kertaa ja suolihuuhteluhan kuuluu erottamattomana osana paastoon. Ainakin sitä suositellaan, eikä se itselleni ole koskaan ollut mikään vaivalloinen tai vastenmielinen toimitus, päinvastoin luonnollista paastonaikaista jätteenpoistoa ja helpotusta mahdolliseen päänsärkyyn tai nivelkolotuksiin, joita poistuva kuona saattaa aiheuttaa. Nyt siis taas totesin toimenpiteen verrattomuuden: olo keveni ja puhdistui ja vatsa rauhoittui.
Huuhtelun jälkeen join vehnänoras-sitruunajuoman ja inkivääriteetä. Sen jälkeen nautin vihersmoothien, aineksinaan:
- kourallinen auringonkukansiemeniä
- puoli kourallista seesaminsiemeniä
- 2 dl sokeritonta puolukkasurvosta
- sellerinvarsi
- vähän persiljaa
- puoli ruukkua tammenlehtisalaattia
- omena
- 1 rkl karpalojauhetta
- 1 rkl kookosöljyä
- hieman kuivattua nokkosta
- luonnonvaniljaa
- 2-3 dl vettä
Suolihuuhtelusta tulivat mieleeni paastojen aikana pitämäni päiväkirjat. Kaivoin ne esiin ja lueskelin, millaisia fiiliksiä olen kokenut. Pääasiassa positiivisia, tietysti pientä huonovointisuutta ja heikotusta välillä, mutta kokonaisuutena paastot sujuivat hyvin. Niiden jälkeen olo oli niin fyysisesti kuin psyykkisestikin selkeä ja puhdas, jopa kirkas. Luin päiväkirjasta, että ihmettelin, miten pari lasillista vihannesmehua voi viedä nälän. Samaahan tässä viime aikoina on ihmetellyt vihersmoothieiden kanssa : ). Eli ravinteet ratkaisevat, ei syödyn ruuan määrä.
Ja tämä matkani on todellakin ollut aika pitkä: toisessa pitämäni paastopäiväkirjassa vuodelta 1991 sanotaan nimittäin näin:
"Gradu vaan kummittelee ja kammottelee mielessä. Se olis tehtävä ennen muita suunnitelmia. Jos en tee, se jää lopullisesti. Kääntäjän ura ei kyllä tässä vaiheessa kiehdo lainkaan, vaan jokin "terveysura".
Että näin tänään : )
torstai, 7. tammikuuta 2010
Myötätuulessa
Pakkanen paukkuu ulkona, mutta tämä tyttö se seilaa täysin purjein myötätuulessa!! Tänään tuli sellainen puhelu, että taas saa vain todeta maailmankaikkeuden toimivan minun puolestani, kun vain luotan! Kiitollisuus ja nöyryys valtaavat mielen. Soittaja oli ystävä, jonka kanssa emme ole pitäneet yhteyttä vähään aikaan, mutta nyt hän soitti ja puhelu oli erittäin positiivinen ja - taas kerran - innostava! Tuli erittäin voimakkaasti tunne, että valitsemani tie on oikea : ).
Kerrottakoon nyt vähän tarkemmin: olemme kulkeneet tämän ystävän kanssa samoja polkuja, opiskelleet saman opettajan johdolla sekä Reikiä että kuumakivihierontaa. Sillä erotuksella vain, että hän on tehnyt hoitoja jo muutaman vuoden omassa yrityksessään, minä taas olen "kippuroinut" ahdistuksissani ja pelkojeni vankina oravanpyörässä ja hoitojen teko itsehoitoa lukuunottamatta on jäänyt. Kerroin hänelle, että ilmoittauduin joulun pyhinä Frantsilassa alkavaan ayurvedahoitajakoulutukseen ja hänkös asiasta innostui! Hänellä on kuulemma minulle olemassa jo paikkakin, missä hoitoja voin tehdä, kun olen siihen valmis. Voisimme itse asiassa vuorotella siinä paikassa hänen kanssaan, kunhan katsotaan. Viikonloppuna on tarkoitus tavata ja keskustella lisää asiasta. Eikö vain olekin ihmeellistä, kuinka asiat järjestellään, kun on selvä päämäärä ja luottamus. Ja tunne, että on jo saavuttanut sen, mistä haaveilee. Ja on ihanaa, miten samanhenkiset ihmiset tulevat elämääni juuri kun heitä kaipaan. Upeaa ja kerrassaan mahtavaa!!!!
Kerrottakoon nyt vähän tarkemmin: olemme kulkeneet tämän ystävän kanssa samoja polkuja, opiskelleet saman opettajan johdolla sekä Reikiä että kuumakivihierontaa. Sillä erotuksella vain, että hän on tehnyt hoitoja jo muutaman vuoden omassa yrityksessään, minä taas olen "kippuroinut" ahdistuksissani ja pelkojeni vankina oravanpyörässä ja hoitojen teko itsehoitoa lukuunottamatta on jäänyt. Kerroin hänelle, että ilmoittauduin joulun pyhinä Frantsilassa alkavaan ayurvedahoitajakoulutukseen ja hänkös asiasta innostui! Hänellä on kuulemma minulle olemassa jo paikkakin, missä hoitoja voin tehdä, kun olen siihen valmis. Voisimme itse asiassa vuorotella siinä paikassa hänen kanssaan, kunhan katsotaan. Viikonloppuna on tarkoitus tavata ja keskustella lisää asiasta. Eikö vain olekin ihmeellistä, kuinka asiat järjestellään, kun on selvä päämäärä ja luottamus. Ja tunne, että on jo saavuttanut sen, mistä haaveilee. Ja on ihanaa, miten samanhenkiset ihmiset tulevat elämääni juuri kun heitä kaipaan. Upeaa ja kerrassaan mahtavaa!!!!
keskiviikko, 6. tammikuuta 2010
maanantai, 4. tammikuuta 2010
Tuotearviointia
Tänään tuntuu tulevan asioita mieleen, joten pitää vain kirjoittaa : ).
Olen jo pariin kertaan tilannut Ecodealista näitä Karvanpoistoliuskoja. Sekä kasvoille että vartalolle. Kasvopaketti on niin riittoisa, että pärjään sillä varmaan hamaan tulevaisuuteen...
Vartaloliuskapaketti riittää itselläni yhdeksi kerraksi molempiin sääriin. Liuska menettää karvanpoistokykynsä suht nopeasti ja on aika tarkkaa, että vetäisee liuskan pois karvankasvusuunnan vastaisesti, jotta homma toimii. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen. Karvanpoisto sääristä maksaa kosmetologilla ainakin 35 euroa, joten kyllä säästöä syntyy! Itselle on hieman epäselvää vain miten käytetyt liuskat pitäisi hävittää. Jos joku sattuisi lukemaan tätä, joka on käyttänyt, olisin kiitollinen vinkistä. Voisikohan ne polttaa? Tähän mennessä olen laittanut sekajätteeseen, mutta varmaan seuraavat ehkä poltan puuhellan pesässä tai takassa.
Olen jo pariin kertaan tilannut Ecodealista näitä Karvanpoistoliuskoja. Sekä kasvoille että vartalolle. Kasvopaketti on niin riittoisa, että pärjään sillä varmaan hamaan tulevaisuuteen...
Vartaloliuskapaketti riittää itselläni yhdeksi kerraksi molempiin sääriin. Liuska menettää karvanpoistokykynsä suht nopeasti ja on aika tarkkaa, että vetäisee liuskan pois karvankasvusuunnan vastaisesti, jotta homma toimii. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen. Karvanpoisto sääristä maksaa kosmetologilla ainakin 35 euroa, joten kyllä säästöä syntyy! Itselle on hieman epäselvää vain miten käytetyt liuskat pitäisi hävittää. Jos joku sattuisi lukemaan tätä, joka on käyttänyt, olisin kiitollinen vinkistä. Voisikohan ne polttaa? Tähän mennessä olen laittanut sekajätteeseen, mutta varmaan seuraavat ehkä poltan puuhellan pesässä tai takassa.
Happihyppelyä ja hyvää mieltä
Samalle päivälle jo toinen postaus, mutta menköön! On pakko kirjoittaa, kun tulin niin hyvälle tuulelle äskeisellä lenkillä naapurissa asuvan Rakkaan Ystävän ja Karvaisen kanssa : ).
Hyvä mieli tulee siitä, että ystävä potkii eteenpäin! Pyytää lenkille ja mikä parasta, ehdottaa kaikenlaisia ihania juttuja! Nytkään en itse osannut tarjota itseäni erääseen keväiseen tapahtumaan puhujaksi, mutta hänpä kysyi. Luotti minuun enemmän kuin minä itseeni. Niinhän se taitaa usein mennä, itseluottamus tai siis sen puute estää meitä toteuttamasta monia asioita. En edes osannut ajatella, että tarjoaisin itseäni, mutta nyt tuntuu UPEALTA! Koska tapahtumaan mennessä on jo muutama kurssikerta käytynä, osaan varmasti kertoa jotain! Ja onhan minulla jo tähänkin mennessä kaikenlaista kokemusta, ainakin omakohtaista, ja tietoa, kun sen vain saa jaettua muille.
Kiitos Rakas Ystävä!
Hyvä mieli tulee siitä, että ystävä potkii eteenpäin! Pyytää lenkille ja mikä parasta, ehdottaa kaikenlaisia ihania juttuja! Nytkään en itse osannut tarjota itseäni erääseen keväiseen tapahtumaan puhujaksi, mutta hänpä kysyi. Luotti minuun enemmän kuin minä itseeni. Niinhän se taitaa usein mennä, itseluottamus tai siis sen puute estää meitä toteuttamasta monia asioita. En edes osannut ajatella, että tarjoaisin itseäni, mutta nyt tuntuu UPEALTA! Koska tapahtumaan mennessä on jo muutama kurssikerta käytynä, osaan varmasti kertoa jotain! Ja onhan minulla jo tähänkin mennessä kaikenlaista kokemusta, ainakin omakohtaista, ja tietoa, kun sen vain saa jaettua muille.
Kiitos Rakas Ystävä!
Lamppu taivaalla ja terveyttä
Maalla asumisen ihanuuksia on esimerkiksi se, että maisema on todella KAUNIS täydenkuun aikaan. Tähtitaivas ja pyöreä kuu-ukko tummaa taivasta vasten. Muuta valaistusta ei tarvita. Saimme nauttia uudenvuoden sauna- ja avantoreissusta kuu-ukon sinertävässä, hieman aavemaisessakin valossa, mikä tunnelma! Ja syksyiset kuunsillat järven pinnalla, kuikka-Koposen huudellessa toisella rannalla. Onkohan parempaa olemassa?
Huomasin tuossa yhtäkkiä, että olen ollut täysin terve jo kaksi kuukautta : ). Viimeisin sairastamiseni osui lokakuun lopulle, kun olimme kotiutuneet syyslomareissulta Roomasta. Sain hurjan flunssan ja sen perään 2 pv:n oksennustaudin. Uskon, että syynä olivat pizzat ja pastat ja muut Italian herkut, joita kauhoin matkalla suuhuni kaksin käsin. Liian raskasta ruokaa Kapha-Vatalle ; ). Mutta sen koommin en ole sairaana ollut. Jos jokin flunssa tai kurkkukipu onkin yrittänyt tulla, se on antautunut inkiväärin ja valkosipulin, kuuman teen ja vihersmoothieiden edessä. Tietysti silläkin on osuutensa, että olen ulkoillut (lähes) säännöllisesti (joulu ja pakkaset kyllä hieman sekoittivat systeemiä). Eikä lainkaan vähäpätöinen ole se seikka, että ei ole tarvinnut tehdä itselle vastenmielistä työtä, eli on saanut elää stressitöntä elämää ja nauttia olostaan!!! Tällaisen mahdollisuuden soisin kaikille oravanpyörässä räpiköiville ja siitä pois halajaville!
Huomasin tuossa yhtäkkiä, että olen ollut täysin terve jo kaksi kuukautta : ). Viimeisin sairastamiseni osui lokakuun lopulle, kun olimme kotiutuneet syyslomareissulta Roomasta. Sain hurjan flunssan ja sen perään 2 pv:n oksennustaudin. Uskon, että syynä olivat pizzat ja pastat ja muut Italian herkut, joita kauhoin matkalla suuhuni kaksin käsin. Liian raskasta ruokaa Kapha-Vatalle ; ). Mutta sen koommin en ole sairaana ollut. Jos jokin flunssa tai kurkkukipu onkin yrittänyt tulla, se on antautunut inkiväärin ja valkosipulin, kuuman teen ja vihersmoothieiden edessä. Tietysti silläkin on osuutensa, että olen ulkoillut (lähes) säännöllisesti (joulu ja pakkaset kyllä hieman sekoittivat systeemiä). Eikä lainkaan vähäpätöinen ole se seikka, että ei ole tarvinnut tehdä itselle vastenmielistä työtä, eli on saanut elää stressitöntä elämää ja nauttia olostaan!!! Tällaisen mahdollisuuden soisin kaikille oravanpyörässä räpiköiville ja siitä pois halajaville!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)