"Ohratakkapuuroa"

On jo pitkään pitänyt blogata siitä, kuinka keksin vasta tänä talvena (on tullut sen verran lämmitettyä takkaa ;), että leivinuunin puuttuessa ja puuhellan uunin tupatessa polttamaan puuron, uunipuuron voi valmistaa myös takassa ;). Lämmitän takan yleensä siten, että saan sulkeat pellit illan suussa. Illalla sitten vain ennen nukkumaanmenoa laitan puuroaineksilla ladatun kannellisen rautapadan (kyllä keraaminenkin pata kestää, kun annat takan ensin vähän jäähtyä) takkaan rautaritilän päälle. Aamuun mennessä puuro on valmista. Ja vot miten on nannaa!

Itse teen puuron yleensä kokonaisista luomuohrasuurimoista ja luomumaidosta. Puuro on erittäin yksinkertainen tehdä, valmistuu ihan itsekseen, mutta tässä vinkkinä vähän ainesten suhteita, jos joku ei ole tehnyt. Tässä toinen variantti. Jälkimmäisessä käsketään liottamaan kokonaisia suurimoita, mutta en ole ikinä liottanut ja hyvin ovat pehmenneet kun puuro saa hautua takassa yön yli. Itsellenihän puuro ei liikaa Kaphaa omaavana ole hyvä aamupala, mutta päivälliseksi käy hyvin.

Riisipuurokin on hyvää, mutta oma lempparini on ehdottomasti tämä ohrainen versio ;).

Valkosipuli - myrkkykö?

Valkosipulista kirjoitetaan pääasiassa myönteiseen sävyyn sen erinomaista makua ja lääkinnällisiä ominaisuuksia korostaen, mutta niin kuin kaikella, tälläkin asialla on toinenkin puoli. Sain käsiini artikkelin, joka kertookin valkosipulin olevan myrkyllistä! Päättelin, että kai tämän oli nyt tarkoitus tulla kohdalleni. Alkuperäinen juttu on englanniksi täällä. Juttu on siis Nexus Magazine -lehden toimittajan kirjoittama artikkeli tiedemies Bob Beckin tutkimusten pohjalta.

VALKOSIPULI: MYRKKYÄ AIVOILLE?

Syy valkosipulin myrkyllisyyteen on se, että sen sisältämä sulfonihydroksyyli-ioni läpäisee veri-aivoesteen (Blood Brain Barrier, BBS), aivan samalla tavoin kuin teollisuudessa liuottimena käytetty dimetyylisulfoksidi (DMSO), [jota käytetään myös parantamaan lääkkeiden imeytymistä ihon läpi, sekä kivunlievityksessä (suom. huom.)], ja on erityinen myrkky korkeammille elämänmuodoille sekä aivosoluille. Havaitsimme tämän kauhuksemme, toimiessani (Bob Beck) maailman suurimpana eettisten EEG-biofeedback laitteiden valmistajana.

Näimme ihmisiä, jotka lounaalta palattuaan näyttivät enepalografissa kliinisesti kuolleilta. Enepalografia käytettiin heidän edistyksensä seurannassa. "Mitä teille oikein tapahtui?" "No, menimme italialaiseen ravintolaan, ja siellä syömässäni salaattikastikkeessa oli valkosipulia!".
Allekirjoitutimme heillä paperit, jossa he sitoutuivat olemaan koskematta valkosipuliin ennen luentoja, muuten me vain haaskaisimme heidän aikaansa ja rahaansa, ja myös minun aikaani.

Uskon että jotkut teistä ovat toimineet lentäjinä tai olette olleet lentokokeissa... Minä olin lentokoeinsinöörinä Doc Hallanin ryhmässä 1950-luvulla. Lentokirurgi tuli suurinpiirtein kerran kuussa ja muistutti meitä kaikkia: "Älkää uskaltakokaan koskea muruseenkaan valkosipulia kolmeen vuorokauteen ennen lentoa yhdelläkään koneistamme, koska se tuplaa tai triplaa reaktioaikanne. Olette kolme kertaa hitaampia, kuin mitä olisitte, jollette olisi ottaneet muutamaa pisaraa valkosipulia."

Kahteenkymmeneen vuoteen emme tienneet, miksi näin oli, ennenkuin omistin Alpha-Metrics -yhtiön. Rakensimme biofeedback laitteita ja havaitsimme että valkosipuli yleensä desynkronoi (eriaikaistaa) aivoaallot. Rahoitin tutkimuksen Stanfordin Yliopistossa, ja kyllä, he havaitsivat että valkosipuli on myrkky. Voit hieroa valkosipulin kynttä jalkapohjaasi - ja pian tämän jälkeen voit haistaa sen ranteestasi. Eli se läpäisee kehon. Tämän vuoksi DMSO haisee pitkälti valkosipulille: tuo sulfonihydroksiini-ioni läpäisee kaikki esteet, mukaanlukien corpus callosumin (aivokurkiainen) aivoissa.

Jokainen, joka tuntee luomuviljelyä, tietää, että ellei halua käyttää DDT:tä (no eihän luomuviljelijä tietysti DDT:tä käytäkään, suom.huom), valkosipuli kykenee tappamaan minkä tahansa hyönteisen.

Suurin osa ihmisistä on kuullut lähes koko elämänsä ajan, että valkosipuli on hyväksi, ja me laitamme nyt nuo ihmiset samaan tietämättömyyden luokkaan kuin äidit, jotka vuosisadan vaihteessa ostivat morfiinisulfaattia apteekista ja antoivat sitä vauvoilleen tainnuttaakseen nämä uneen.

Jos sinulla on potilas, jolla on lieviä päänsärkyjä, tai keskittymishäiriö, eikä hän oikein pysty keskittymään iltapäivällä työhönsä tietokoneella, on hyvä tehdä pieni koe - tee se itsesi vuoksi. Käske näiden ihmisten jättää valkosipuli pois ruokavaliostaan, niin huomaat, kuinka paljon ja nopeasti heidän tilanteensa muuttuu. Anna heidän syödä vähän valkosipulia noin kolmen viikon kuluttua. He sanovat: "Voi luoja, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että tämä oli syy ongelmiini". Ja tämä pitää sisällään myös hajuttomat valkosipulivalmisteet, mm. Kyolic-kapselit sekä eräät muut vastaavat tuotteet.

Erittäin epäsuosittua, mutta minun täytyi kertoa teille totuus.

On mielenkiintoista, että valkosipulin syönti vaikuttaa refleksinopeuteesi ja energiatasoosi. On myös mielenkiintoista havaita että maissa jotka tunnetaan valkosipulin kulutuksestaan - Kreikka,italia jne, myös sulkevat ovensa iltapäivällä siestaa varten!
(Lähde: Dr. Robert [Bob] C. Beckin, DSc luento Whole Life Expossa, Seattlessa, USA:ssa, maalikuussa 1996)

Bob Beck myös havaitsi ihmisaivojen toimintatutkimuksissaan 1980-luvulla, että valkosipulilla on haitallinen vaikutus aivoihin ja tutkiessaan tätä syvemmin hän havaitsi että monet joogaryhmät ja filosofiset opetukset varoittavat valkosipulin ja sipulien käytöstä, koska niiden tiedetään häiritsevän meditaatioharjoituksia. Eräät tiedostavat yksilöt itseasiassa kuvaavat kokevansa "aivosumun" syötyään valkosipulia.

Pahoittelen nopeasti tehdyn suomennoksen tasoa.

Ayurvedakonsultti Ossi Viljakainenkin sanoo, että Ayurvedankin mukaan valkosipuli on tamasista, eikä sen säännöllistä käyttöä suositella. Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen - Ihmiset käyttävät sitä kyllä siitä huolimatta, sen antaman maun vuoksi. Intiassa Brahmiinit - eli siis papit ja opettajat - ylin kasti ei koske valkosipuliin lainkaan, eivätkä ole sitä eläessään edes maistaneet. Myöskään joogit eivät käytä valkosipulia, koska se häiritsee meditaatiota, tai jopa tekee meditaation päämääränä olevan samadhin saavuttamisen mahdottomaksi. Samasta syystä myös brahmiinit eivät käytä valkosipulia, koska he harjoittavat meditaatiota ja muita henkisiä harjoitteita.

Valkosipuli tekee mielestä levottoman, lisää intohimoja ja seksuaalisia haluja. Näiden lisääntyminen ei ole hyödyksi henkisellä tiellä, jossa haetaan ennemminkin tasapainoa, kuin kiihotusta.

Valkosipulia käytetään myös ayurvedassa kuitenkin lääkkeenä. Se on tehokas mm. kolesterolin alentamiseen, lisäämään seksuaalisia haluja, ja tappamaan taudinaiheuttajia. Valkosipuli on monesti tarpeen runsaasti lihaa syöville, koska se edistää kolesterolin hajoamista, ja siten estää korkeasta kolesterolista johtuvat sairaudet. Mutta on tarpeeton henkilöille, jotka eivät lihaa syö. 

Kasvisruokavalio puhdistaa tietoisuutta merkittävästi, ja on suorastaan hullua tukkia tuo avautunut tietoisuus valkosipulin tuomalla aivosumulla...

Tämmöistä tällä kertaa mietintämyssyyn : ). Jokainen päätelköön itse. Minä olen tätä asiaa nyt pohtinut parin viikon ajan ja täytyy sanoa, että vähemmän ja vähemmän tekee mieli valkosipulia tai muutakaan sipulia. Kyllä niiden käyttö taisi nyt aika radikaalisti vähentyä, ja käytän niitä tästä lähin ensisijaisesti lääkkeenä.

Loppukevennykseksi kerrottakoon vielä, että joskus nuoruudessa tuli tehtyä semmoinenkin temppu, että ensin neljän hengen porukkamme söi kolmen, valkosipulia tursuavan ruokalajin päivällisen (jopa jäätelössä ja oluessa oli sitä) helsinkiläisessä ravintola Kynsilaukassa ja sen jälkeen menimme teatteriin!!! Jokainen voi arvata, että ryhmämme sai kyllä kaikkea muuta kuin ystävällisiä katseita osakseen....

Hymyjen päivä : )

Tänään sain taas osoituksen kiitollisuuden voimasta : ).

Asumme melkoisessa "korvessa" yksityistien päässä. Tietämme auraa yksityinen urakoitsija. Viime viikolla kun lunta tuli ihan kiitettävästi, urakoitsija aurasi tavoistaan poiketen myös pihassamme, niin, että meille ei jäänyt kuin vähän siistimistä lumikolan kanssa. Huomasin asian samantien ja laitoin spontaanisti kauniin kiitosviestin hänen kännykkäänsä. Vastaukseksi sain "Oleppa hyvä :)".  Uskon, että hän ilahtui kiitoksistani ja minusta tuntui itsestänikin tosi hyvälle.

No, tänä aamuna sitten ajoin taas samaista pikkutietä, enkä päässytkään liittymästä isommalle tielle, koska lumiaura oli heittänyt risteyksen lumipöperöä täyteen ja minun piti pysähtyä odottamaan maantiellä meneviä autoja. Peruutin sitten, aikomuksenani ottaa vähän vauhtia ja ajaa vauhdilla tielle. Peruutin tietenkin liian reunaan ja autohan tössähti lumipenkkaan eikä hievahtanut eteen eikä taakse, junttaantui vaan pahemmin ja syvemmälle penkkaan kun yritin sitä siirtää. Kun tajusin, että en siitä omin voimin selviä, päätin soittaa sille samalle "lumenluojalle", voisiko hän tulla "pelastamaan" minut. Onneksi hän vastasi ja ehtikin viidessä minuutissa paikalle. Oli todella helppo soittaa hänelle ja pyytää apua kun olin muistanut KIITTÄÄ :). Kyllä olin mielissäni ja taas kovin KIITOLLINEN!

Ja kiitollinen olin siitäkin, että pojan opettaja ymmärsi, että pojan myöhästyminen koulusta ei ollut tahallista, eikä siitä tullut seuraamuksia. 

Eilen kirjoitin anteeksipyytämisestä, tänään sain siihen oivan tilaisuuden ja korvasin ainakin osaksi tekemäni mokan auttamalla kaveria pulassa. Miten hyvältä sekin tuntui ja uskon, että kaverista myös :).

Tänään on ollut muutenkin antoisa ja hyvä päivä eikä vähiten sen vuoksi, että kävin äidin kanssa tapaamassa kahta iäkästä sukulaisrouvaa ja heidän kanssaan jutellessa vierähtikin useampi tovi. Ja kaiken mukavan muistelon ja jutustelun kruunasivat emännän itse leipomat ja paistamat, suussasulavat karjalanpiirakat!

Kiitos, kiitos, kiitos hymyjen päivästä!

Tasapainoilua

Matkalla oman sisimpäni ymmärtämiseen ja henkiseen kasvuun törmään jatkuvasti ristiriitoihin. En yhtäkkiä enää tiedäkään, miten minun pitäisi käyttäytyä jossain tilanteessa. Uskon, että kyse on siitä, että juuri kun itsestä tuntuu, että olen alkanut elää myös itseäni, eikä vain muita varten (jota tuntee tehneensä koko elämänsä), tuleekin eteen tilanteita, joissa minut laitetaan punnitsemaan: menettelenkö nyt niin kuin itse haluaisin ja minusta tuntuu hyvältä, vai autanko pulassa olevaa senkin uhalla, että jokin oma juttu jää tekemättä. Tarkoitan vain, että juuri kun on löytänyt itseään ja alkanut nauttia uudesta itsenäisyyden ja vapauden tunteesta ja alkanut suuntautua itselle tärkeisiin asioihin, tuleekin huono omatunto (ego? sielu?), jos ei tarjoa apuaan, vaikka voisi. Vaikeimpia tilanteita tulee eteen kaikkein lähimpien kanssa.

Ihmisten on tarkoitus elää yhteydessä muiden kanssa. Kukaan ei ole täydellinen yksin. Jokaisella on oma tehtävänsä, mutta loppuviimein olemme kaikki yhtä ja ponnistelemme yhdessä paremman maailman puolesta. Jokainen voi omalla asenteellaan, teoillaan ja ajatuksillaan vaikuttaa siihen, millaiseksi koko maailman tulevaisuus muodostuu. Jos tarpeeksi moni suuntaa huomionsa positiivisiin asioihin, ihmisten ja maapallon tilanne paranee huomattavasti.

Yksi (monista) tämänhetkisistä läksyistäni taitaa olla se, että opettelen enemmän yhteisöllisyyttä ja toisten pyyteetöntä auttamista. Olen aina viihtynyt todella hyvin yksin ja siksi minun on ollut toisinaan vaikea sopeutua vilkkaaseen sosiaalisten kontaktien ylläpitoon tai kovin tiiviiiseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Olen joskus jopa ärtynyt, jos minulta pyydetään apua. Tuleekohan tunne jostain lapsuudesta? Kuulen nimittäin itseni pienenä tyttönä sanomassa, tai ainakin ajattelemassa: "miksi aina minä?", mutta kuuliaisesti silti tottelemassa.

Yksi läksyni on opetella anteeksi pyytämistä, joka on aina ollut minulle todella vaikeata. Tästä olen saanut viime päivinä jo parikin merkkiä. Yhtäkkiä vain päähäni on tullut sen ihmisen nimi tai kasvot, jota olen aikanaan loukannut ja sellainen tunne, että minun on pyydettävä häneltä anteeksi. Kuinka vaikeata se onkaan vaikka TIEDÄN, että kun sen teen, oloni helpottuu ja samalla helpotan myös tuon toisen oloa. On siis nöyrryttävä ja myönnettävä tekemänsä virhe. Erimielisyystilanteessa egomme kuiskii meille, mitä meidän pitäisi sanoa, ettemme vain jäisi alakynteen. Silloin tulee päästäneeksi suustaan sanoja, joita ei ilman egon yllytystä olisi ikinä voinut sanoa kenellekään. Joskus olen sanonut toiselle pahasti siksi, että olen kuvitellut tietäväni, kuinka joku muu, minua "järkevämpi" sanoisi tässä tilanteessa ja pääsisi "voitolle". En ole seurannut siis omaa intuitiotani vaan egoni kuiskuttelua.

Onpas sekavaa mietintää, mutta tällaista tänään päässä...

Ohessa vielä sykähdyttävän kaunista laulua.
Celtic Woman: Your raise me up. Kuuntele ja nauti!

Smoothiepläjäys : )

Boutenkojen (the Raw Family) sivuilta löytyy hauska videopläjäys 15 smoothieta 3 minuutissa  Ole hyvä : ).

Boutenkot taitavat asua Kaliforniassa (vain oma arvelu), raw food -mekassa, jossa on tietysti aivan eri tavalla saatavilla monipuolisesti hedelmiä läpi vuoden kuin täällä meillä pohjolassa, mutta kuitenkin. Kyllä näistä jotain vinkkejä voi ottaa ja soveltaa, korvaamalla jotkin eksoottisemmat ja kalliit hedelmät omien metsiemme marjoilla.

Boutenkot korostavat, että smoothieen käytettävää vihreää pitäisi vaihdella päivittäin. Älä tee siis niin kuin minä, että olen melkein aina käyttänyt tammenlehtisalaattia. Nyt talvella tosin olen korvannut sen leväjauheilla (spirulina, chlorella) ja aina mukana myös vehnänorasjauhetta, kun en aina löydä luomusalaattia. Käytä siis vaihdellen esim. salaattia, pinaattia, persiljaa, kaaleja yms yms. Ideana se, että silloin elimistömme saa varmasti kaikki tarvitsemansa ravintoaineet eikä mitään ala kertyä liikaa häiriten elimistön toimintaa. 

Uusi blogimalli (taas...)

Kuvannee omaa sisäistä mielentilaa, kun blogin värejä ja malliakin pitää vaihtaa yhtenään. Itseäni viehättää kuitenkin vihreä väri, vaikka auratesti antoikin aurani pääväriksi sinisen. Ja kevättä kohti mentäessä on kiva, kun on vähän väriä elämässä, inspiroi itseänikin enemmän kuin edellinen värimalli, jota hallitsi synkähkö sininen... Voisihan valmista mallia vähän tuunata, mutta taidan olla liian laiska sellaiseen.

I believe I can fly

Usko itseesi : ).

Ihanaa päivää!

Valon Soturi

Muutama itseäni tällä hetkellä puhutteleva ajatus Paulo Coelhon Valon Soturin käsikirjasta:

Valon Soturi tuntee peräänantamattomuuden ja rohkeuden arvon. Hän saa monta kertaa taistelun aikana iskuja joita ei ole osannut odottaa. Ja hän ymmärtää, että vihollinen voittaa sodassa aina muutamia taisteluita. Kun niin käy, hän itkee tuskaansa ja lepää hetken kerätäkseen hieman voimia. Mutta hän palaa oitis taistelemaan unelmiensa puolesta. Sillä mitä pidempään hän pysyy poissa, sitä todennäköisemmin hän alkaa tuntea itsensä heikoksi, araksi, uhatuksi. Jos ratsastaja ei nouse takaisin hevosen selkään heti pudottuaan, hän ei rohkene nousta enää koskaan. 

Valon Soturit tunnistavat toisensa katseesta. He ovat tässä maailmassa, osa maailmaa, ja heidät on lähetetty maailmaan ilman haarapusseja ja sandaaleja. He ovat usein pelkureita eivätkä tee aina oikein.

Valon Soturit kärsivät turhista, ovat huolissaan pikkuasioista ja ajattelevat, etteivät kykene kasvuun. Välillä he eivät mielestään ole ansainneet minkäänlaista siunausta tai ihmettä.

Valon Soturit kyselevät usein, mitä oikein tekevät täällä. He ajattelevat monta kertaa, että heidän elämällään ei ole mitään tarkoitusta.

Sen vuoksi he ovat Valon Sotureita. Siksi, että he erehtyvät. Siksi että he kyselevät. Siksi että he etsivät yhä tarkoitusta. Ja lopulta löytävät sen.

Valon Soturi saa aina toisen tilaisuuden elämässään.

Kaikkien muiden miesten ja naisten tavoin hänkään ei ole osannut käyttää miekkaansa syntyessään; hän on erehtynyt monet kerrat ennen kuin on löytänyt Elämäntiensä.

Yksikään Soturi ei voi istahtaa nuotion ääreen ja sanoa toisille: "Olen toiminut aina oikein." Sellaisen väittäjä valehtelee eikä ole vielä oppinut tuntemaan itseään. Oikea Valon Soturi on toiminut joskus epäoikeudenmukaisesti.

Mutta taipaleellaan hän huomaa törmäävänsä aina niihin ihmisiin, joita kohtaan on tehnyt väärin.

Nyt hänellä on mahdollisuus korjata virheensä. Ja hän tarttuu tilaisuuteen empimättä.

Valon Soturilla ei ole "ehdottomia totuuksia" vaan  oma tiensä jota seurata ja johon hän pyrkii sopeutumaan vuodenaikojen mukaan.

Kesällä taistellessaan hän käyttää eri varustusta ja tekniikkaa kuin talvella. Mukautuvaisena ihmisenä hän ei jaa enää maailmaa "oikeaan" ja "väärään", vaan pitää lähtökohtanaan ajatusta "kyseiseen tilanteeseen soveliain suhtautumistapa".

Hän tietää, että myös hänen toverinsa joutuvat sopeutumaan, eikä hämmästy kun he muuttavat kantaansa. Hän antaa jokaiselle riitävästi aikaa perustella tekojaan.

Mutta petokseen hän suhtautuu armottomasti.

Valon Soturi kuulee seuraavanlaisia toteamuksia: "En halua puhua tiettyjä asioita, koska ihmiset ovat kateellisia."

Tuollaista kuullessaan Soturia naurattaa. Kateus ei aiheuta minkäänlaista vahinkoa - ellei ota sitä vakavasti. Kateus kuuluu elämään, ja kaikkien on opittava tulemaan toimeen sen kanssa.

Soturi puhuu kuitenkin harvoin suunnitelmistaan. Ja toisinaan ihmiset luulevat, että hän pelkää kateutta.

Mutta hän tietää, että joka kerta unelmasta puhuessaan hän käyttää sanoihinsa pienen osan sen voimasta. Ja liiallisessa puhumisessa on se vaara, että kuluttaa kaiken tekoihin tarvittavan voiman.

Valon Soturi tuntee sanojen mahdin.

 

Juokse, hanki, haali, suorita!

Nyt kun on itse tullut tiedostavammaksi, on kauhea seurata, kuinka ihmiset ajavat itseään loppuun. Heillä on mielessään vain jokin tavoite, minkä saavuttamiseksi nykyhetki on väline. Nykyhetkellä ei ole heille muuta arvoa. Elämä alkaa vasta sitten joskus. Pitää olla omaisuutta, ura, titteleitä rankkoja urheilusuorituksia... Mikä on kaiken palkka? Kehäraakki. loppuun kulunut elämäänsä kyllästynyt vanhus jos edes vanhuksesksi asti elää. Ehkä hän luulee, että pystyy silloin jäämään paikoilleen ja nauttimaan elämästä, mutta miten se on mahdollista, jos se ei onnistu nytkään? Moni meistä ei opi edes selvistä merkeistä kuten sairauksista, pienemmistä tai isommista vammoista, vaan ottaa särkylääkettä ja jatkaa samaan tahtiin. Vaikka keho yrittää mitä viestittää, sen sanoma tukahdutetaan. Omaa sisimpää ei osata / uskalleta kuunnella. Ego siellä kuiskuttelee kaikenlaisia asioita korvaan ja vaatii, vaatii, vaatii!!! Kukaan muu ei vaadi meiltä mitään, kuin me itse.

Jos opimme hidastamaan ja kuuntelemaan itseämme, siis vain hiljentymään tekemättä mitään, huomaamme vähitellen, kuinka upeita olemme sellaisina kuin olemme, ihan omana itsenämme : )

Auroista

Ihmistä ympäröivä energiakenttä eli aura on henkilöstä lähtevää säteilyä. Auraa on kuvattu valopilveksi, tai ihmisestä lähteväksi heijastukseksi. Se ympäröi kaikkea elollista. Myös elottomilla asioilla, kuten esineillä ja kivillä, on omat auransa, mutta ne eivät esiinny niin voimakkaina kuin ihmisiä, eläimiä tai kasveja ympäröivät henkiset energiakentät. 

Aura kertoo kantajansa henkisistä kyvyistä. Herkän henkilön aurasta onkin erotettavissa neljä tietoisuuden tasoa. Eteerinen tai vitaalinen keho vastaa fyysistä olotilaa ja terveyttä. Lisäksi se hallitsee kosmista elämänenergiaa ja yhdistää sen kehon fyysisen puolen kanssa. Astraali- tai tunnekeho tunnistaa ja taltioi ihmisen tunteet, aistikokemukset ja halut. Mentaalikeho puolestaan reagoi ajatuksiin, joita se vastaanottaa tai synnyttää itse. Kausaalikeho merkitsee henkilön kykyä kehittyä tulevaisuudessa.

Paljaalla silmällä auraa ei voi tavanomaisissa olosuhteissa havaita. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka pystyvät näkemään toisia ihmisiä ympäröiviä energiakenttiä sekä niiden värejä.

Jokaisen ihmisen sanotaan heijastavan ympärilleen värillistä valokenttää, joka kertoo ihmisen syvimmästä olemuksesta ja hänen elämänsä tarkoituksesta. Auran värin voi aavistaa myös ihmisen luonteenpiirteiden perusteella. Lue lisää täältä.

Edit: Tein huvikseni alunperin auratestin mtv3:n Helmi/Kuudesaisti -sivuilla, mutta se linkki ei jostain syystä enää toimi. Siellä tulokseksi tuli: Sininen ja ao selostus.

Tässä uusi linkki Varjojen kirja -sivuille. Aika hurjan eksoottiset, mutta mielenkiintoiset sivut : ).
En ole itse asiassa tehnyt vielä itse täällä olevaa testiä, mutta kysymykset näyttivät äkkipäätään aika samanlaisilta kuin tekemässäni. Ei kun testailemaan : ).

Sininen on aurakentän hellä hoivaaja. Hän tekee kaiken sydämensä ja tunteittensa ohjaamana. Hänen elämäntarkoituksensa on rakastaa toisia, opettaa toisille rakkaudesta ja saada tuntea olevansa rakastettuja. Elämän arvojärjestyksessä hänellä on kolme asiaa ylitse muiden: rakkaus, ihmissuhteet ja henkisyys.
Sininen on usein opettaja, terapeutti tai sairaanhoitaja. Hän haluaa auttaa toisia ja saada kaikki tuntemaan itsensä rakastetuiksi ja hyväksytyiksi. Ihmiset kääntyvät helposti sinisen puoleen saadakseen apua, tukea ja ymmärrystä, koska ovat tottuneet siihen, että sininen on aina olemassa heitä varten, heidän käytettävissään.
Vaikka sininen tarjoaakin toisille sen olkapään, jota vasten voi nyyhkyttää ulos murheensa, on hän itse myös herkästi kyynelissä. Hän itkee katsoessaan television nyyhkyleffoja, hän itkee ollessaan iloinen, surullinen, loukkaantunut tai suuttunut - ja silloinkin kun siihen ei ole mitään syytä.

Muita voimakkaita värejä aurassani testin mukaan: violetti ja okra.

Violetti on uskonnollisessa liturgiassakin tärkeä, hengellisyyttä kuvaava väri. Myös violettia auraa kantava ihminen on hyvin henkinen, jopa hengellinen. Hänellä on taipumusta ihmisten tunne-elämän ja käyttäytymisen syvään ymmärtämiseen. Lisäksi violetin auran ihmisellä voi olla yliluonnollisia kykyjä, ja hän on usein selvätietoinen ja intuitiivinen. Violetin auran kantajilla on edellytykset tietoon tai okkulttisiin kykyihin pohjautuvaan johtajuuteen.

Kellertävä okra on auran utelias harvinaisuus. Hän on väreistä kaikkein lapsenmielisin, avoin ja ulospäin suuntautunut. Hänen optimisminsa on rajatonta, mutta vaikka hänen energiansa näyttää myös sellaiselta, hän hajottaa itsensä helposti liian moneen suuntaan. Okra on kyllä älykäs ja pystyy näkemään asioiden kaikki puolet, mutta kykenee itse harvboin etenemään tavalla, joka olisi järkevin.

Okra ei oikein osaa edetä askel kerrallaan. Hän näkee kokonaisuuden -ja haluaa ottaa sen kerralla vastaan. Työympäristössä okra voi olla hyvinkin haasteellinen, koska hänen etenemisjärjestyksensä asioissa saattaa vaikuttaa aivan järjettömältä. Kyseessä on kuitenkin vain okramainen tapa suhtautua kaikkiin vaiheisiin samanarvoisina kokonaisuuden osina, ei toistensa loogisena jatkumona.

Okra kadottaa aina tavaransa jonnekin ja viettää suuren osan ajastaan etsimällä niitä. Ulkopuoliselle hänen elämänsä saattaa näyttää jatkuvalta kaaokselta, ja suuremman järjestyksen ystävät saattavat menettää hermonsa yrittäessään - turhaan - saada levottoman okran pysähtymään.

Luulenpa, että nämä selitykset kuvaavat aikas hyvin tämänhetkistä elämääni : ). Uskon näet, että auran väri vaihtelee sen mukaan, mikä itsellä on päällimmäisenä. Mielenkiintoista, että tuo sininen pomppaa elämässäni aina uudestaan ja uudestaan esiin. Esimerkiksi en ole erityisemmin edes koskaan pitänyt sinisiä vaatteita itselleni hyvin sopivina paitsi farkut. Sinisävyisiä mattoja ja verhoja ja astioita meillä kyllä on... Ja tarkemmin ajatellen, jouluksikin ostin mieluummin sinisiä kuin punaisia pöytäkynttilöitä ; ). Ensimmäistä kertaa homeopaatin vastaanotolla käydessäni homeopaatti tiedusteli lempivärejäni ja ihmetteli kun en sanonut sinistä. Eikö mikään sinisen sävy miellytä? Luonnekuvaukseni varmaan sitten kertoi, että sinistä olisi pitänyt olla!

Vaihdoin hiljattain blogin värin vihreäksi, mutta toinen vaihtoehto oli sininen. Testin mukaisesti  teki mieli saada sivuille sinistä, joten tässä lopputulos. Värit ovat suoraan valmiista paletista, aika tummia siis,

Lisää auroista ja chakroistakin esimerkiksi täältä ja täältä.