Mies ja Nainen ovat eri planeetalta ja niin sen kuuluu ollakin. Valitettavasti me naiset sorrumme liikaa siihen, että yritämme tehdä miehistä kaltaisiamme. Ihmettelemme, kun alkuhuuman jälkeen kumppani ei puhu ja ruodi tunteitaan samalla tavoin kuin me naiset. Haukumme miestä, joka ei ota pölyhuiskaa käteen tai ala innosta kihisten imuroimaan. Tai kun tämä ei enää tunnusta meille sanallisesti rakkauttaan. On kuitenkin selvä tosiasia, että me naiset ilmaisemme itseämme enemmän tunteiden kautta, kun taas miehet edustavat enemmän järkeä ja voimaa. Sitä ei pidä mennä muuttamaan.
Nykymaailmassa, jossa me naiset olemme vapautuneet seksuaalisesti ja päässeet samalla tavalla etenemään urallamme ja "miehistyneet" muutenkin (pitää olla kaikessa yhtä hyviä ja pärjääviä kuin miehet), roolit ovat menneet sekaisin. Kahden ihmisen välinen, aluneperin pyhäksi tarkoitettu, liitto on muuttunut taistelutantereeksi, jossa kumpikin vaatii vain oikeuksiaan. Kahden ihmisen välinen rakkaus on muuttunut seksiksi, jolla haetaan vain hetkellistä tyydytystä. Monesti jopa vakiintuneessa parisuhteessa seksi on myös suorituskyvyn mittari ja vallankäytön väline.
Useimmilta nykynaisilta on oma rooli parisuhteessa aivan hukassa. Ja kun naiset ovat hukassa, myös miehet ovat hukassa. Miehet eivät saa kaipaamaansa arvostusta, kun me naiset emme ymmärrä, että kaikki heidän tekonsa (niinkin konkreettinen asia, kuin talonrakennus) on heidän Rakkaudenosoituksensa meille naisille. Nalkutamme ja valitamme, että mies ei vietä tarpeeksi aikaa meidän kanssamme sohvalla käsi kädessä nyyhkyleffoja katsellen tai osallistu tarpeeksi lasten kasvatukseen - vaikka hän sitten rakentaisikin rakkailleen taloa kaiket illat päivätyön jälkeen.
Se, että nainen ei ymmärrä ja arvosta miestä (johon on alussa ollut kuitenkin kenties tulisesti rakastunut!) syö miehen omanarvontuntoa ja ajaa miehen valitettavan usein käyttämään liikaa alkoholia. Alkoholin vaikutuksen alaisena mies saattaakin olla sitten naisen kaipaama, hellyyksiä lateleva unelmamies, jonka seurasta nainen nauttii. Vaikka nainen haukkuu miestänsä juomisesta, hän ruokkii kuitenkin miehessä tarvetta juoda, onhan hän edes niinä hetkinä sellainen, jollaisena nainen hänet haluaa. Tämä pätee useimmiten siihen, että molemmat juovat. Näin ei alkoholista ole lainkaan helppo päästä eroon. Alkoholi on tietysti myös keino päästä pakoon naisen vaatimuksia. Nainen häpeää miestään ja haukkuu häntä entistä enemmän ja mies häpeää itseään, kun kokee, että hänestä ei ole mihinkään. Se, miten tämä kaikki vaikuttaa lapsiin, on kokonaan oma lukunsa....
Näin ei tarvitsisi olla. Me naiset voisimme ottaa taas "lusikan kauniiseen käteemme" ja antaa miehille sitä arvostusta, jota he kaipaavat, rakastamalla heitä omina itseinämme, yrittämättä olla muuta kuin olemme ja vaatimatta heitä olemaan enempää kuin ovat. Näin sekä nainen että mies voittavat.
Aurinkoista ja Rakkaudellista Viikonloppua Armaat Lukijat! Kiitos, että olette :)
I am food, I am the eater of food, and I eat the eater of food. I consume the entire universe. My light is like the Sun.
lauantai, 19. kesäkuuta 2010
maanantai, 14. kesäkuuta 2010
Taistelua verissä päin?
Tällaistakin näkee futiksen MM-kisoissa, kuva Japanin ja Kamerunin välisestä ottelusta :).
Kuva täältä.
Tunnisteet:
ihminen,
ilo,
positiivisuus,
tunteet,
ystävä
lauantai, 12. kesäkuuta 2010
Joukkovoiman merkitys
Jaossa taas Oshoa :)
Yhteiskunta odottaa sinun käyttäytyvän samoin, kuin kaikki muutkin. Heti, kun alat käyttäytyä vähänkin eri tavalla, sinusta tulee outo - ja ihmisethän pelkäävät kaikkea outoa.
......
Ihmiset haluavat aina olla siinä joukossa, johon tuntevat sopivansa. Heti kun alat käyttäytyä eri tavalla, muut tulevat epäluuloisiksi: jotain on vialla. He tuntevat sinut ja näkevät sinussa tapahtuneen muutoksen. He ovat tunteneet sinut silloin, kun et vielä hyväksynyt itseäsi, ja nyt he yhtäkkiä näkevät sinun hyväksyvän itsesi...
Tässä yhteiskunnassa kukan ei hyväksy itseään; kaikki tuomitsevat itsensä. Yhteiskunnan elämänohje kuuluu: tuomitse itsesi. Jos et tuomitse itseäsi, vaan hyväksyt itsesi, olet yhteiskunnan ulkopuolella. Eikä yhteiskunta siedä ketään, joka poikkeaa ruodusta, sillä yhteiskunta on kiinnostunut vain väkijoukoista, sille vain enemmistöllä on merkitystä. Kun enemmistö on samaa mieltä jostain asiasta, ihmisillä on hyvä olla. Se saa heidät tuntemaan, että heidän täytyy olla oikeassa - he eivät voi olla väärässä, koska miljoonat muut ovat heidän kanssaan samaa mieltä. Kun he jäävät yksin, epäilykset heräävät. Kukaan ei ole minun kanssani. Mitä takuita on, että minä olen oikeassa?
Siksi sanonkin, että tässä maailmassa yksilöllisyys vaatii suurta rohkeutta.
Yksilöllisyys vaatii mitä suurinta pelottomuutta: "Ei haittaa, vaikka koko maailma on minua vastaan. Vain omalla kokemuksellani on merkitystä! En tuijota sitä, kuinka moni on minun kanssani samaa mieltä. Oma kokemukseni asiasta merkitsee - se, nousevatko mielipiteeni omasta kokemuksestani vai toistelenko vain jonkun toisen sanoja kuin papukaija. Jos sanat nousevat omasta kokemuksestani, ne kumpuavat syvältä sisältäni. Silloin koko maailma voi olla toista mieltä, mutta minä olen silti oikeassa ja he väärässä. Sillä ei ole merkitystä, en tarvitse heidän tukeaan tunteakseni, että olen oikeassa. Vain se, jonka mielipiteet ovat muiden mielipiteitä, tarvitsee toisten tukea."
Tällä tavalla yhteiskunta on kuitenkin tähän saakka toiminut. Tällä tavalla ihmiset pidetään ruodussa. Jos muut ovat surullisia, sinunkin on oltava surullinen; jos muut ovat onnettomia, sinunkin on oltava onneton. Sinun on oltava kaikkea sitä, mitä muutkin ovat. Erilaisuutta ei sallita, koska erilaisuus johtaa lopulta yksilöllisyyteen, siihen että ihmisistä tulee yksilöitä. Ja yhteiskunta pelkää hyvin paljon yksilöllisyyttä ja yksilöitä. Se tarkoittaa, että ihminen on luotu riippumattomaksi joukkojen mielipiteistä, hän ei välitä vähääkään joukkovoimasta. Yhteiskunnan jumalat, kirkot, papit ja pyhät kirjoitukset - ne ovat kaikki käyneet hänelle merkityksettömiksi.
Nyt ihminen on aidosti oma itsensä ja elää omalla tavallaan - hänellä on oma tapansa elää, kuolla, iloita, nauraa, tanssia. Hän on saapunut kotiin.
Eikä kukaan voi saapua kotiin joukon keskellä. Kotiin voi saapua vain yksin.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Yhteiskunta odottaa sinun käyttäytyvän samoin, kuin kaikki muutkin. Heti, kun alat käyttäytyä vähänkin eri tavalla, sinusta tulee outo - ja ihmisethän pelkäävät kaikkea outoa.
......
Ihmiset haluavat aina olla siinä joukossa, johon tuntevat sopivansa. Heti kun alat käyttäytyä eri tavalla, muut tulevat epäluuloisiksi: jotain on vialla. He tuntevat sinut ja näkevät sinussa tapahtuneen muutoksen. He ovat tunteneet sinut silloin, kun et vielä hyväksynyt itseäsi, ja nyt he yhtäkkiä näkevät sinun hyväksyvän itsesi...
Tässä yhteiskunnassa kukan ei hyväksy itseään; kaikki tuomitsevat itsensä. Yhteiskunnan elämänohje kuuluu: tuomitse itsesi. Jos et tuomitse itseäsi, vaan hyväksyt itsesi, olet yhteiskunnan ulkopuolella. Eikä yhteiskunta siedä ketään, joka poikkeaa ruodusta, sillä yhteiskunta on kiinnostunut vain väkijoukoista, sille vain enemmistöllä on merkitystä. Kun enemmistö on samaa mieltä jostain asiasta, ihmisillä on hyvä olla. Se saa heidät tuntemaan, että heidän täytyy olla oikeassa - he eivät voi olla väärässä, koska miljoonat muut ovat heidän kanssaan samaa mieltä. Kun he jäävät yksin, epäilykset heräävät. Kukaan ei ole minun kanssani. Mitä takuita on, että minä olen oikeassa?
Siksi sanonkin, että tässä maailmassa yksilöllisyys vaatii suurta rohkeutta.
Yksilöllisyys vaatii mitä suurinta pelottomuutta: "Ei haittaa, vaikka koko maailma on minua vastaan. Vain omalla kokemuksellani on merkitystä! En tuijota sitä, kuinka moni on minun kanssani samaa mieltä. Oma kokemukseni asiasta merkitsee - se, nousevatko mielipiteeni omasta kokemuksestani vai toistelenko vain jonkun toisen sanoja kuin papukaija. Jos sanat nousevat omasta kokemuksestani, ne kumpuavat syvältä sisältäni. Silloin koko maailma voi olla toista mieltä, mutta minä olen silti oikeassa ja he väärässä. Sillä ei ole merkitystä, en tarvitse heidän tukeaan tunteakseni, että olen oikeassa. Vain se, jonka mielipiteet ovat muiden mielipiteitä, tarvitsee toisten tukea."
Tällä tavalla yhteiskunta on kuitenkin tähän saakka toiminut. Tällä tavalla ihmiset pidetään ruodussa. Jos muut ovat surullisia, sinunkin on oltava surullinen; jos muut ovat onnettomia, sinunkin on oltava onneton. Sinun on oltava kaikkea sitä, mitä muutkin ovat. Erilaisuutta ei sallita, koska erilaisuus johtaa lopulta yksilöllisyyteen, siihen että ihmisistä tulee yksilöitä. Ja yhteiskunta pelkää hyvin paljon yksilöllisyyttä ja yksilöitä. Se tarkoittaa, että ihminen on luotu riippumattomaksi joukkojen mielipiteistä, hän ei välitä vähääkään joukkovoimasta. Yhteiskunnan jumalat, kirkot, papit ja pyhät kirjoitukset - ne ovat kaikki käyneet hänelle merkityksettömiksi.
Nyt ihminen on aidosti oma itsensä ja elää omalla tavallaan - hänellä on oma tapansa elää, kuolla, iloita, nauraa, tanssia. Hän on saapunut kotiin.
Eikä kukaan voi saapua kotiin joukon keskellä. Kotiin voi saapua vain yksin.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Tunnisteet:
hajatelmia,
joukkovoima,
osho,
yhteiskunta
perjantai, 11. kesäkuuta 2010
Antioksidanttiklinikka
Tänään on ollut Hyvä Päivä! Pääsin nimittäin aikani jonotettuani aamulla läpi Helsingin Antioksidanttiklinikan todella tukkoiseen ajanvaraukseen. Soitin nyt, kuten minun toukokuussa pyydettiin tekemään. Sain kuin sainkin ajan Päivi Mäkeläisen vastaanotolle! Vastaanottoaika on vasta syyskuussa, mutta aika on todellakin menettänyt sen verran merkitystään, että pääasia on, että sain ajan, ei sillä ole väliä, koska se on. Samalla käynnillä pääsen jo labraan verikokeisiin ja myös ravintoneuvojan pakeille. Saas nähdä mitä kaikkea meikäläisestä paljastuu! Kerron käynnin jälkeen niistä sitten syssymmällä.
Tuntematon
Muista aina luottaa tuntemattomaan. Tuttu ja turvallinen on peräisin mielestä. Tuntematon ei voi olla peräisin mielestä. Se voi olla peräisin jostain muualta, mutta ei mielestä. Eräs varma asia mielestä on se, että sinne on kerääntynyt kaikki, mikä on entuudestaan tuttua. Jos esimerkiksi tulet tienristeykseen ja mieli sanoo: " Käänny tuonne, tuo on tuttu tie" - se on mielestä peräisin. Jos kuuntelet olemustasi, se haluaisi suunnata kohti tuntematonta, sitä, mikä ei ole entuudestaan tuttua. Ihmisen syvin olemus on tutkimusmatkailija. Mieli on vanhoillinen ja suoraviivainen. Se haluaa kulkea vanhoja uria, valmiiksi tallattuja polkuja yhä uudelleen - se haluaa mennä siitä, mistä aita on matalin.
Kuuntele siis aina tuntemattoman kutsua. Ja kerää rohkeutta suunnataksesi kohti tuntematonta.
Oman kohtalonsa täyttäminen vaatii suurta rohkeutta, pelottomuutta. Ihmiset, jotka ovat täynnä pelkoa, eivät voi mennä tutun ja turvallisen tuolle puolen. Tuttu ja turvallinen tuo jonkinlaista lohtua, varmuutta, turvaa, koska sen tietää entuudestaan. Ihminen on perillä asioista, hän tietää, miten toimia. Voi olla melkein unessa ja toimia silti - ei tarvitse olla hereillä. Siinäpä onkin tutussa ja turvallisessa piilevä mukavuus.
Sillä hetkellä kun ylität tutun ja turvallisen rajan, nousee pelko, koska en olekaan enää perillä asioista, et tiedä, mitä tehdä tai olla tekemättä. Et voi olla enää niin varma itsestäsi, voit tehdä virheitä ja mennä aivan metsään. Juuri pelko tästä pitää ihmiset tiukasti kiinni tutussa ja turvallisessa, ja kun ihminen jähmettyy siihen, hän kuolee.
Elämää voi elää vain vaarallisesti - ei ole muuta tapaa. Vain vaaran kautta elämä saavuttaa kypsyytensä, oikean mittansa. On uskallettava olla seikkailija, on oltava valmis vaarantamaan tuttu ja turvallinen tuntemattoman edessä. Ja kun ihminen on kerran kokenut iloa, jonka vapaus ja pelottomuus tuottavat, hän ei koskaan kadu sitä, koska silloin hän tietää, mitä tarkoittaa elää täysipainoisesti. Silloin hän tietää, mitä tarkoittaa, polttaa kynttilää molemmista päistä. Yksikin tuollainen tasapainoisesti eletty hetki on palkitsevampi kuin ikuisuuden mittainen keskinkertainen elämä.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä.
Hmmh...
Kuuntele siis aina tuntemattoman kutsua. Ja kerää rohkeutta suunnataksesi kohti tuntematonta.
Oman kohtalonsa täyttäminen vaatii suurta rohkeutta, pelottomuutta. Ihmiset, jotka ovat täynnä pelkoa, eivät voi mennä tutun ja turvallisen tuolle puolen. Tuttu ja turvallinen tuo jonkinlaista lohtua, varmuutta, turvaa, koska sen tietää entuudestaan. Ihminen on perillä asioista, hän tietää, miten toimia. Voi olla melkein unessa ja toimia silti - ei tarvitse olla hereillä. Siinäpä onkin tutussa ja turvallisessa piilevä mukavuus.
Sillä hetkellä kun ylität tutun ja turvallisen rajan, nousee pelko, koska en olekaan enää perillä asioista, et tiedä, mitä tehdä tai olla tekemättä. Et voi olla enää niin varma itsestäsi, voit tehdä virheitä ja mennä aivan metsään. Juuri pelko tästä pitää ihmiset tiukasti kiinni tutussa ja turvallisessa, ja kun ihminen jähmettyy siihen, hän kuolee.
Elämää voi elää vain vaarallisesti - ei ole muuta tapaa. Vain vaaran kautta elämä saavuttaa kypsyytensä, oikean mittansa. On uskallettava olla seikkailija, on oltava valmis vaarantamaan tuttu ja turvallinen tuntemattoman edessä. Ja kun ihminen on kerran kokenut iloa, jonka vapaus ja pelottomuus tuottavat, hän ei koskaan kadu sitä, koska silloin hän tietää, mitä tarkoittaa elää täysipainoisesti. Silloin hän tietää, mitä tarkoittaa, polttaa kynttilää molemmista päistä. Yksikin tuollainen tasapainoisesti eletty hetki on palkitsevampi kuin ikuisuuden mittainen keskinkertainen elämä.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä.
Hmmh...
Tunnisteet:
hajatelmia,
osho,
vapaus
keskiviikko, 9. kesäkuuta 2010
Vapaus
Älä kutsu sitä epävarmuudeksi - kutsu sitä ihmeeksi.
Älä kutsu sitä turvattomuudeksi - kutsu sitä vapaudeksi.
Tarkoitukseni ei ole antaa opinkappaleita - opinkappaleet luovat valheellisen varmuuden tunteen. Tarkoitukseni ei ole antaa tulevaisuudenlupauksia - tulevaisuudenlupaukset luovat valheellisen turvallisuuden tunteen. Tarkoitukseni on vain ja ainoastaan tehdä sinusta valpas ja tietoinen - että olisit juuri tässä hetkessä, keskellä elämän epävarmuutta, keskellä elämän turvattomuutta, keskellä elämän vaaroja.
Tiedän, että olet tullut luokseni, koska etsit varmuutta, uskoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotain "oppia", jotain mihin turvata. Olet tullut luokseni, koska pelkäät. Etsit jonkinlaista kaunista vankilaa - jotta voisit elää tiedostamattomasti.
Haluaisin tehdä sinut epävarmemmaksi, turvattomammaksi - koska juuri sellaista elämä on, juuri sellainen Jumala on. Kun elämässä on epävarmuutta ja vaaroja, ainut tapa kohdata ne on olla tietoinen.
On olemassa kaksi mahdollisuutta. Joko suljet silmäsi ja alat seurata jotain oppia, ryhdyt kristityksi, hinduksi tai muslimiksi.... Silloin sinusta tulee kuin jänis, joka laittaa päänsä pensaaseen. Se ei tuo elämääsi muutosta, se vain saa sinut sulkemaan silmäsi. Se vain tekee sinusta typerän, vähemmän älykkään. Typeryydessäsi tunnet olosi varmaksi - typerykset tuntevat olonsa varmaksi. Itse asiassa vain typerykset tuntevat olonsa varmaksi. Elossa ja hereillä oleva ihminen tuntee olonsa aina epävarmaksi. Voiko elämässä olla varmuutta mistään?
Elämä ei mene tietyn kaavan mukaan - elämässä ei ole mitään varmuutta. Elämä on mysteeri, sitä ei voi ennakoida. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavassa hetkessä tapahtuu. Ei edes Jumala, jonka luulet majailevan jossain seitsemännessä taivaassa - jos hän nyt on siellä. Hänkään ei tiedä, mitä tuleman pitää! Sillä jos hän tietäisi, mitä tuleman pitää, elämä olisi pelkkää huijausta, kaikki olisi etukäteen määrättyä ja säädettyä. Miten hän voisi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, jos tulevaisuus kerran on avoin? Jos Jumala tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu, elämä olisi täysin elotonta ja kaavoihin kangistunutta. Ei olisi vapautta - ja miten voisi olla elämää ilman vapautta? Silloin ei olisi mahdollisuutta kasvaa tai olla kasvamatta. Jos kaikki olisi ennalta määrättyä, elämässä ei olisi suuruutta eikä loistoa. Silloin olisimme pelkkiä robotteja.
......
Voin ymmärtää, miksi mielesi kutsuu vapautta "epävarmuudeksi"... Oletko koskaan ollut vankilassa? Jos on joskus elänyt telkien takana muutaman kuukauden tai muutaman vuoden, alkaa vapautumispäivän lähestyessä tuntea epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vankilassa kaikki on varmaa, kuolettavan rutiininomaista. Ruoka tulee nenän eteen, elinolosuhteet ovat turvatut - ei ole pelkoa siitä, että seuraavana päivänä pitäisi olla nälissään, ettei olisi ruokaa. Mistään tuonkaltaisesta ei tarvitse huolehtia, kaikki on varmaa. Sitten monien vuosien jälkeen vanginvartija tulee sanomaan: "Sinut vapautetaan." Vanki alkaa vapista pelosta. Vankilan muurien ulkopuolella on taas paljon epävarmuustekijöitä; hänen täytyy taas alkaa olla omatoiminen, hänen täytyy elää vapaudessa.
Vapaus synnyttää pelkoa. Ihmiset puhuvat paljon vapaudesta, mutta tosiasiassa he pelkäävät sitä. Eikä ihminen ole vielä ihminen, jos hän pelkää vapautta. Minä annan sinulle vapauden, en varmuutta. Annan sinulle ymmärrystä, en tietoa. Tieto antaa sinulle varmuutta. Jos antaisin sinulle jonkin kaavamaisen uskomuksen, siinä olisikin sitten Jumala ja Pyhä Henki ja Jumalan ainokainen poika Jeesus; siinä olisi taivas ja helvetti, ja tietyt teot olisivat hyviä ja tietyt pahoja. Jos teet syntiä, joudut helvettiin, jos teet hyviä tekoja, pääset taivaaseen. Siinä kaikki! Saat varmuuden! Tämän vuoksi niin monet haluavat olla kristittyjä, hinduja, muslimeja, jainalaisia - he eivät halua vapautta, vaan tiukkoja sääntöjä.
Siinä päivän Osho purtavaksi, ole hyvä :)
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Älä kutsu sitä turvattomuudeksi - kutsu sitä vapaudeksi.
Tarkoitukseni ei ole antaa opinkappaleita - opinkappaleet luovat valheellisen varmuuden tunteen. Tarkoitukseni ei ole antaa tulevaisuudenlupauksia - tulevaisuudenlupaukset luovat valheellisen turvallisuuden tunteen. Tarkoitukseni on vain ja ainoastaan tehdä sinusta valpas ja tietoinen - että olisit juuri tässä hetkessä, keskellä elämän epävarmuutta, keskellä elämän turvattomuutta, keskellä elämän vaaroja.
Tiedän, että olet tullut luokseni, koska etsit varmuutta, uskoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotain "oppia", jotain mihin turvata. Olet tullut luokseni, koska pelkäät. Etsit jonkinlaista kaunista vankilaa - jotta voisit elää tiedostamattomasti.
Haluaisin tehdä sinut epävarmemmaksi, turvattomammaksi - koska juuri sellaista elämä on, juuri sellainen Jumala on. Kun elämässä on epävarmuutta ja vaaroja, ainut tapa kohdata ne on olla tietoinen.
On olemassa kaksi mahdollisuutta. Joko suljet silmäsi ja alat seurata jotain oppia, ryhdyt kristityksi, hinduksi tai muslimiksi.... Silloin sinusta tulee kuin jänis, joka laittaa päänsä pensaaseen. Se ei tuo elämääsi muutosta, se vain saa sinut sulkemaan silmäsi. Se vain tekee sinusta typerän, vähemmän älykkään. Typeryydessäsi tunnet olosi varmaksi - typerykset tuntevat olonsa varmaksi. Itse asiassa vain typerykset tuntevat olonsa varmaksi. Elossa ja hereillä oleva ihminen tuntee olonsa aina epävarmaksi. Voiko elämässä olla varmuutta mistään?
Elämä ei mene tietyn kaavan mukaan - elämässä ei ole mitään varmuutta. Elämä on mysteeri, sitä ei voi ennakoida. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavassa hetkessä tapahtuu. Ei edes Jumala, jonka luulet majailevan jossain seitsemännessä taivaassa - jos hän nyt on siellä. Hänkään ei tiedä, mitä tuleman pitää! Sillä jos hän tietäisi, mitä tuleman pitää, elämä olisi pelkkää huijausta, kaikki olisi etukäteen määrättyä ja säädettyä. Miten hän voisi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, jos tulevaisuus kerran on avoin? Jos Jumala tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu, elämä olisi täysin elotonta ja kaavoihin kangistunutta. Ei olisi vapautta - ja miten voisi olla elämää ilman vapautta? Silloin ei olisi mahdollisuutta kasvaa tai olla kasvamatta. Jos kaikki olisi ennalta määrättyä, elämässä ei olisi suuruutta eikä loistoa. Silloin olisimme pelkkiä robotteja.
......
Voin ymmärtää, miksi mielesi kutsuu vapautta "epävarmuudeksi"... Oletko koskaan ollut vankilassa? Jos on joskus elänyt telkien takana muutaman kuukauden tai muutaman vuoden, alkaa vapautumispäivän lähestyessä tuntea epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vankilassa kaikki on varmaa, kuolettavan rutiininomaista. Ruoka tulee nenän eteen, elinolosuhteet ovat turvatut - ei ole pelkoa siitä, että seuraavana päivänä pitäisi olla nälissään, ettei olisi ruokaa. Mistään tuonkaltaisesta ei tarvitse huolehtia, kaikki on varmaa. Sitten monien vuosien jälkeen vanginvartija tulee sanomaan: "Sinut vapautetaan." Vanki alkaa vapista pelosta. Vankilan muurien ulkopuolella on taas paljon epävarmuustekijöitä; hänen täytyy taas alkaa olla omatoiminen, hänen täytyy elää vapaudessa.
Vapaus synnyttää pelkoa. Ihmiset puhuvat paljon vapaudesta, mutta tosiasiassa he pelkäävät sitä. Eikä ihminen ole vielä ihminen, jos hän pelkää vapautta. Minä annan sinulle vapauden, en varmuutta. Annan sinulle ymmärrystä, en tietoa. Tieto antaa sinulle varmuutta. Jos antaisin sinulle jonkin kaavamaisen uskomuksen, siinä olisikin sitten Jumala ja Pyhä Henki ja Jumalan ainokainen poika Jeesus; siinä olisi taivas ja helvetti, ja tietyt teot olisivat hyviä ja tietyt pahoja. Jos teet syntiä, joudut helvettiin, jos teet hyviä tekoja, pääset taivaaseen. Siinä kaikki! Saat varmuuden! Tämän vuoksi niin monet haluavat olla kristittyjä, hinduja, muslimeja, jainalaisia - he eivät halua vapautta, vaan tiukkoja sääntöjä.
Siinä päivän Osho purtavaksi, ole hyvä :)
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Tunnisteet:
hajatelmia,
osho,
vapaus
tiistai, 8. kesäkuuta 2010
Rakkaus
Mitä enemmän rakastat, sitä enemmän saat rakkautta osaksesi. Mitä vähemmän rakastat ja mitä enemmän vaadit muita rakastamaan itseäsi, sitä vaikeampaa sinun on saada rakkautta osaksesi, sitä sulkeutuneemmaksi tulet, ja sitä enemmän egosi rajoittaa sinua.
Yhteiskunta ei salli rakkautta, sillä jos ihminen on todella syvästi rakastunut, häntä ei voi ohjailla ulkoapäin. Et voi lähettää häntä sotaan, koska hän sanoo: "Olen niin onnellinen täällä, missä olen! Mihin oikein aiotte lähettää minut? Ja miksi minun pitäisi lähteä tappamaan muukalaisia, jotka kenties asuvat onnellisina omissa kodeissaan? Ei meillä ole mitään riitaa keskenämme, ei meillä ole mitään epäselvyyksiä..."
Jos nuori sukupolvi syventyy yhä enemmän rakkauteen, sodat loppuvat, koska ei löydy enää tarpeeksi hulluja, jotka lähtisivät sotimaan. Jos rakastat, olet maistanut elämää: et halua kuolemaa etkä halua tappaa ihmisiä. Jos et rakasta, et ole maistanut elämää; rakastat kuolemaa.
Pelko tappaa, pelko haluaa tappaa. Pelko tuhoaa, rakkaus luo uutta. Kun rakastat, haluat luoda uutta - haluat kenties laulaa, maalata, kirjoittaa runoja, mutta et halua ottaa konekivääriä tai atomipommia ja rynnätä tappamaan silmittömästi täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka eivät ole tehneet sinulle mitään ja jotka tuntevat sinua yhtä vähän kuin sinä heitä.
Sodat loppuvat maailmasta vasta sitten, kun rakkaus saa siellä jälleen jalansijan. Poliitikot eivät halua sinun rakastavan, yhteiskunta ei halua sinun rakastavan, sukulaiset eivät halua sinun rakastavan. Kaikki haluavat pitää rakkautesi voiman aisoissa, koska rakkaus on ainut voima, mitä olemassaolossa on. Sen tähden maailmassa vallitsee pelko.
Jos ymmärrät mistä puhun, luovut peloistasi ja alat rakasta enemmän - alat rakastaa ehdoitta. Älä mieti, että teet jotain toiselle ihmiselle rakastaessasi häntä; teet jotain itsellesi. Kun rakastat, se tekee hyvää sinulle itsellesi. Älä siis enää odota ja sano, että kunhan muut alkavat rakastaa, sinäkin alat - siitä ei ole kyse.
Ole itsekäs. Rakkaus on itsekästä. Rakasta muita - koet täyttymyksen sen kautta, saat yhä enemmän siunauksia sen kautta.
Kun rakkaus tunkeutuu syvemmälle, pelko katoaa. Rakkaus on valoa, pelko on pimeyttä.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Yhteiskunta ei salli rakkautta, sillä jos ihminen on todella syvästi rakastunut, häntä ei voi ohjailla ulkoapäin. Et voi lähettää häntä sotaan, koska hän sanoo: "Olen niin onnellinen täällä, missä olen! Mihin oikein aiotte lähettää minut? Ja miksi minun pitäisi lähteä tappamaan muukalaisia, jotka kenties asuvat onnellisina omissa kodeissaan? Ei meillä ole mitään riitaa keskenämme, ei meillä ole mitään epäselvyyksiä..."
Jos nuori sukupolvi syventyy yhä enemmän rakkauteen, sodat loppuvat, koska ei löydy enää tarpeeksi hulluja, jotka lähtisivät sotimaan. Jos rakastat, olet maistanut elämää: et halua kuolemaa etkä halua tappaa ihmisiä. Jos et rakasta, et ole maistanut elämää; rakastat kuolemaa.
Pelko tappaa, pelko haluaa tappaa. Pelko tuhoaa, rakkaus luo uutta. Kun rakastat, haluat luoda uutta - haluat kenties laulaa, maalata, kirjoittaa runoja, mutta et halua ottaa konekivääriä tai atomipommia ja rynnätä tappamaan silmittömästi täysin tuntemattomia ihmisiä, jotka eivät ole tehneet sinulle mitään ja jotka tuntevat sinua yhtä vähän kuin sinä heitä.
Sodat loppuvat maailmasta vasta sitten, kun rakkaus saa siellä jälleen jalansijan. Poliitikot eivät halua sinun rakastavan, yhteiskunta ei halua sinun rakastavan, sukulaiset eivät halua sinun rakastavan. Kaikki haluavat pitää rakkautesi voiman aisoissa, koska rakkaus on ainut voima, mitä olemassaolossa on. Sen tähden maailmassa vallitsee pelko.
Jos ymmärrät mistä puhun, luovut peloistasi ja alat rakasta enemmän - alat rakastaa ehdoitta. Älä mieti, että teet jotain toiselle ihmiselle rakastaessasi häntä; teet jotain itsellesi. Kun rakastat, se tekee hyvää sinulle itsellesi. Älä siis enää odota ja sano, että kunhan muut alkavat rakastaa, sinäkin alat - siitä ei ole kyse.
Ole itsekäs. Rakkaus on itsekästä. Rakasta muita - koet täyttymyksen sen kautta, saat yhä enemmän siunauksia sen kautta.
Kun rakkaus tunkeutuu syvemmälle, pelko katoaa. Rakkaus on valoa, pelko on pimeyttä.
Lähde: Osho: Rohkeus, elämä on vaarallista, nauti siitä
Tunnisteet:
hajatelmia,
osho,
rakkaus
maanantai, 7. kesäkuuta 2010
Herkistelyä
Ohhoh, ovatpa kuluneet pari viikkoa olleet mielenkiintoista aikaa!
Hehkuttamaani Bryan Adamsin konserttiin menin suurin odotuksin - ja tietysti petyin! En niinkään musiikin vuoksi vaan oman käytökseni. Vanhat toimintatavat pääsivät vallalle ja käyttäydyin niin kuin ennenkin, mistä oli seurauksena sekä fyysinen että moraalinen krapula : (. Olimme konsertissa todella rakkaan ystäväpariskunnan kanssa. Olemme viettäneet aikaamme heidän kanssaan aina tietyn kaavan mukaan jo vuosikausia eli illanviettoihin on kuulunut aina hyvä ruoka ja juoma. Tottumus oli jo saavuttamaani sisäistä viisautta voimakkaampi ja niinhän siinä kävi, että huojuskelin muiden mukana mieli viinistä tokkuraisena stadionilla musiikin tahdissa. Olen todennut ennenkin, että saan musiikista paljon suuremmat kiksit mieli kirkaana ja pää selvänä, mutta tunnelma ja tilanne veivät mennessään. Mitäpä siitä muuta seurasi, kuin mainitsemani paha olo ja itsesyytökset. Tiedän, että on turha murehtia tapahtunutta, mutta silti... Milloinkahan mahdan oppia?
Toukokuun viimeinen viikonloppu menikin sitten ihan päinvastaisissa merkeissä, nimittäin ihanassa Frantsilassa ayurvedakoulutuksessa mahtavien ihmisten ympäröimänä ja täytyy sanoa, että omakohtainen kokemus (ja myös tieto) on ehdottomasti se, että mitä useamman ayurvedisen hoidon on saanut, sitä syvemmältä se vaikuttaa. Teimme viikonlopun aikana pareittain taas hoitoja niin, että kumpikin sai olla sekä hoidettavana että hoitajana 2 krt. Lauantaina kertasimme kokovartalohieronnan ja sunnuntaina teimme hoidot Kizi-yrttinyyteillä, jota voisin jo sanoa kyllä ylelliseksi hoidoksi. Sen lisäksi se on erittäin rentouttavaa. Yrtit kerättiin itse puhtaasta maalaisluonnosta, keitettiin kattilassa öljyn kanssa. Suurta yrttikattilaa hämmentäessä tuli kyllä jo melko shamaanimainen olo ;). Yrttejä voi Suomessakin kerätä myös talvea varten, koska ne voi pakastaa tai kuivata.
Sunnuntaina saamani yrttinyyttihoidon jälkeen aloin itkeä vesiputouksen lailla! En oikein saanut itkua loppumaankaan ja olo oli koko illan vielä todella puhki! Mietin, että ilmeisesti itkemättömiä itkuja ja surematta jääneitä suruja lähti purkautumaan oikein voimalla ulos, mikä sinänsä on todella hyvä asia. Monesti opimme jo lapsena patoamaan vihaa ja surua sisällemme, koska meidän pitää olla "kiltisti". Saatamme kokea loukkauksia, mutta emme lapsena osaa/voi/uskalla ilmaista itseämme tuodaksemme pahan olon ulos. Luontaisalan kosketushoidot ovat todella omiaan auttamaan purkamaan näitä lihaksiin "säilöttyjä" tunteita.
Otsikko "herkistelyä" viittaa myös siihen, että näin keväisin oloni on yleensäkin vähän melankolinen. Koulujen kevätjuhlissa Suvivirttä en ole koskaan pystynyt veisaamaan (en edes lapsena) kyynelittä. Tänä keväänä haikeus on vielä astetta voimakkaampaa sen vuoksi, että kuopus sai nyt peruskoulunsa päätökseen ja on hakenut toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Kaupunki on sen verran kaukana, että se tarkoittaa muuttoa tuolle paikkakunnalle. Nyyh! Tietysti olen todella onnellinen hänen puolestaan, jos hän tulee haluamaansa paikkaan hyväksytyksi ja olen koko ajan kannustanut häntä seuraamaan sydämensä ääntä, mutta mikäs äiti se sellainen olisi, joka ei lapsensa pesästä lähtöä haikailisi? Onneksi oppilaitoksella on asuntola, mikä helpottaa hieman äidin huolta siitä, kuinka nuoren tulee huolehdittua syömisisistään ja yms. Esikoisella sama tilanne on edessä vuoden päästä toivottavasti hyvin menneiden yo-kirjoitusten jälkeen. Mutta tämä on ELÄMÄÄ ja ELÄMÄÄN kuuluvat kaikki tunteet, ne vain pitää uskaltaa ELÄÄ!
Hehkuttamaani Bryan Adamsin konserttiin menin suurin odotuksin - ja tietysti petyin! En niinkään musiikin vuoksi vaan oman käytökseni. Vanhat toimintatavat pääsivät vallalle ja käyttäydyin niin kuin ennenkin, mistä oli seurauksena sekä fyysinen että moraalinen krapula : (. Olimme konsertissa todella rakkaan ystäväpariskunnan kanssa. Olemme viettäneet aikaamme heidän kanssaan aina tietyn kaavan mukaan jo vuosikausia eli illanviettoihin on kuulunut aina hyvä ruoka ja juoma. Tottumus oli jo saavuttamaani sisäistä viisautta voimakkaampi ja niinhän siinä kävi, että huojuskelin muiden mukana mieli viinistä tokkuraisena stadionilla musiikin tahdissa. Olen todennut ennenkin, että saan musiikista paljon suuremmat kiksit mieli kirkaana ja pää selvänä, mutta tunnelma ja tilanne veivät mennessään. Mitäpä siitä muuta seurasi, kuin mainitsemani paha olo ja itsesyytökset. Tiedän, että on turha murehtia tapahtunutta, mutta silti... Milloinkahan mahdan oppia?
Toukokuun viimeinen viikonloppu menikin sitten ihan päinvastaisissa merkeissä, nimittäin ihanassa Frantsilassa ayurvedakoulutuksessa mahtavien ihmisten ympäröimänä ja täytyy sanoa, että omakohtainen kokemus (ja myös tieto) on ehdottomasti se, että mitä useamman ayurvedisen hoidon on saanut, sitä syvemmältä se vaikuttaa. Teimme viikonlopun aikana pareittain taas hoitoja niin, että kumpikin sai olla sekä hoidettavana että hoitajana 2 krt. Lauantaina kertasimme kokovartalohieronnan ja sunnuntaina teimme hoidot Kizi-yrttinyyteillä, jota voisin jo sanoa kyllä ylelliseksi hoidoksi. Sen lisäksi se on erittäin rentouttavaa. Yrtit kerättiin itse puhtaasta maalaisluonnosta, keitettiin kattilassa öljyn kanssa. Suurta yrttikattilaa hämmentäessä tuli kyllä jo melko shamaanimainen olo ;). Yrttejä voi Suomessakin kerätä myös talvea varten, koska ne voi pakastaa tai kuivata.
Sunnuntaina saamani yrttinyyttihoidon jälkeen aloin itkeä vesiputouksen lailla! En oikein saanut itkua loppumaankaan ja olo oli koko illan vielä todella puhki! Mietin, että ilmeisesti itkemättömiä itkuja ja surematta jääneitä suruja lähti purkautumaan oikein voimalla ulos, mikä sinänsä on todella hyvä asia. Monesti opimme jo lapsena patoamaan vihaa ja surua sisällemme, koska meidän pitää olla "kiltisti". Saatamme kokea loukkauksia, mutta emme lapsena osaa/voi/uskalla ilmaista itseämme tuodaksemme pahan olon ulos. Luontaisalan kosketushoidot ovat todella omiaan auttamaan purkamaan näitä lihaksiin "säilöttyjä" tunteita.
Otsikko "herkistelyä" viittaa myös siihen, että näin keväisin oloni on yleensäkin vähän melankolinen. Koulujen kevätjuhlissa Suvivirttä en ole koskaan pystynyt veisaamaan (en edes lapsena) kyynelittä. Tänä keväänä haikeus on vielä astetta voimakkaampaa sen vuoksi, että kuopus sai nyt peruskoulunsa päätökseen ja on hakenut toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Kaupunki on sen verran kaukana, että se tarkoittaa muuttoa tuolle paikkakunnalle. Nyyh! Tietysti olen todella onnellinen hänen puolestaan, jos hän tulee haluamaansa paikkaan hyväksytyksi ja olen koko ajan kannustanut häntä seuraamaan sydämensä ääntä, mutta mikäs äiti se sellainen olisi, joka ei lapsensa pesästä lähtöä haikailisi? Onneksi oppilaitoksella on asuntola, mikä helpottaa hieman äidin huolta siitä, kuinka nuoren tulee huolehdittua syömisisistään ja yms. Esikoisella sama tilanne on edessä vuoden päästä toivottavasti hyvin menneiden yo-kirjoitusten jälkeen. Mutta tämä on ELÄMÄÄ ja ELÄMÄÄN kuuluvat kaikki tunteet, ne vain pitää uskaltaa ELÄÄ!
Nauraessasi olet vaarassa näyttää typerältä.
Itkiessäsi olet vaarassa näyttää tunteilijalta.
Toista auttaessasi olet vaarassa sekaantua hänen asioihinsa.
Tunteita osoittaessasi olet vaarassa paljastaa todellisen minäsi.
Avatessasi ajatukset ja unelmat toisten nähtäviksi olet vaarassa menettää ne.
Rakastaessasi olet vaarassa saada vastarakkautta.
Eläessäsi olet vaarassa kuolla.
Toivoessasi olet vaarassa pettyä.
Yrittäessäsi olet vaarassa epäonnistua.
Mutta vaaraan on antauduttava,
sillä vaarallisempaa on jättää riskit ottamatta.
Ihminen, joka ei antaudu vaaraan, ei tee mitään,
ei saa mitään eikä ole mitään.
Hän voi välttää kärsimyksen ja surun, mutta hän ei opi,
ei muutu, ei kasva, ei rakasta, ei elä.
Asenteensa kahleissa hän on orja, joka on torjunut vapauden.
Vapaa on vain se, joka antautuu vaaraan.
- Tuntematon -
Tunnisteet:
ayurveda,
bryan adams,
Frantsila,
hieronta. lihakset,
irrottautuminen,
lapset,
tunteet
Kuusenkerkkäsiirappi
Tein itse kuusenkerkkäsiirappia. Ohje on helppo ja tulos maukasta :).
Ohjeita on muitakin, mutta tämän löysin Virpi Raipala-Cormierin Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjasta. Halusin tehdä tätä, koska tässä kerkkiä ei keitetä, kuten monissa muissa ohjeissa. Joten tämä on ihan oikea raakasiirappiohje. Sokeria tietysti on paljon, joten tämä nautinto jää itseltäni hiivaongelmien vuoksi lähes kokematta. Tässä ohje:
En tiedä, onko kerkkäilyaika Etelä-Suomessa jo ohi, mutta ainakin täällä Pirkanmaalla ne ovat vielä mukavan vaaleita ja pehmeitä.
Toki olen nyt käyttänyt kerkkiä muutenkin päivittäin pirtelöissä ja salaateissa voikukkien, horsmien, nokkosen ja koivunlehtien kanssa vihreänä ainesosana. NAM, miten hyvää ja mikä energiapommi!
Tässä lisää kuusen hoitavista ominaisuuksista:
Kuusenkerkät, eli silmut ja nuoret vuosikasvaimet, sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja maistuvat kirpeän raikkailta. Niitä voi syödä sellaisenaan tai lisätä salaattiin. Vanhat kuusen neulaset ovat sen sijaan pahan makuisia terpeenien suuresta määrästä johtuen. Kerkistä haudutettu tee on oikeaa voimajuomaa poistamaan kevätväsymystä. Sitä ei C-vitamiinin säilyttämiseksi saa keittää. Muutenkin kerkkien vitamiinit haihtuvat herkästi, joten kerkät pitää käyttää heti keräyksen jälkeen tai pakastaa. Huomioitava on, että kerkkien ja havujen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Jos joulukuusi alkaa kasvattaa uusia vuosikasvaimia, myös ne kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää. Kuusen oksia on käytetty myös oluen valmistukseen (lähde)
Kuusi on limaa irroittava, hengitysteitä avaava ja reumaattisia kipuja helpottava. Se virkistää, vahvistaa, elvyttää elimistöä ja lisää sapen- ja virtsaneritystä. Kerkkiä käytetään yskänrohtona myös keuhkoputkentulehduksessa. Kansanlääkinnässä kerkkäkeitettä on käytetty lisäämään virtsaneritystä; hoitamaan kihtiä, reumaa, keripukkia, sappivaivoja, liikahappoisuutta sekä muita vatsavaivoja. Pihkalaastarilla voi hoitaa reumatismia, noidannuolta, hiertymiä ja ihorikkoja.
Kuusenkerkkätee: pari lusikallista kuusenkerkkiä, nuoria versoja ja silmuja puoleen litraan kuumaa vettä. annetaan hautua 5-10min. makeuta hunajalla ja juo kulauksittain. Kerkät sopivat myös höyryhengitykseen. Jalkakylpyä varten sekoita 1l havuja 8l vettä ja hauduta puoli tuntia; kokokylpyihin 4l havuja.
Tieto löytyi täältä.
Ohjeita on muitakin, mutta tämän löysin Virpi Raipala-Cormierin Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjasta. Halusin tehdä tätä, koska tässä kerkkiä ei keitetä, kuten monissa muissa ohjeissa. Joten tämä on ihan oikea raakasiirappiohje. Sokeria tietysti on paljon, joten tämä nautinto jää itseltäni hiivaongelmien vuoksi lähes kokematta. Tässä ohje:
1 osa kuusenkasvaimiaKeräsin kerkkiä varmaan n. 1 l ja sokeria oli siis saman verran. Muhiessaan seos pienenee noin puoleen ja kun sen vielä siivilöiden valuttaa, tuli tulokseksi pari pienehköä lasipurkkia valmista siirappia. Kuusenkerkkäsiirappi on erinomaista yskänlääkettä, mutta myös herkullista esim. teehen lisättynä, lettujen kanssa tai leivän päällä.
1 osa tummaa kidesokeria (itse käytin inkkarisokeria)
Murskaa kuusenkerkät tehosekoittimessa (itse en käyttänyt tehosekoitinta vaan pilkoin ne pitkäteräisellä leikkuuveitsellä leikkuulaudan päällä pieneksi - toimii ihan yhtä hyvin, eikä neulasia mene hukkaan). Laita lasipurkkiin vuorotellen kerroksittain 1/2 cm murskaa ja 1/2 cm sokeria. Aseta purkki lämpimälle ikkunalle ja peitä purkin suu pyyhkeellä (tai talouspaperilla), jonka kiinnität kumilenkillä.
Anna muhia rauhassa 4-5 vrk (annoin muhia 5 vrk), minkä jälkeen purkista voi alkaa valuttaa sokerilientä. Siivilöi liemi tai käytä sellaisenaan. Siirappi säilyy jääkaapissa, mutta sen voi myös pakastaa (alla sanotaan, että parasta olisi pakastaa, jotta tärkeät vitamiinit säilyisivät).
En tiedä, onko kerkkäilyaika Etelä-Suomessa jo ohi, mutta ainakin täällä Pirkanmaalla ne ovat vielä mukavan vaaleita ja pehmeitä.
Toki olen nyt käyttänyt kerkkiä muutenkin päivittäin pirtelöissä ja salaateissa voikukkien, horsmien, nokkosen ja koivunlehtien kanssa vihreänä ainesosana. NAM, miten hyvää ja mikä energiapommi!
Tässä lisää kuusen hoitavista ominaisuuksista:
Kuusenkerkät, eli silmut ja nuoret vuosikasvaimet, sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja maistuvat kirpeän raikkailta. Niitä voi syödä sellaisenaan tai lisätä salaattiin. Vanhat kuusen neulaset ovat sen sijaan pahan makuisia terpeenien suuresta määrästä johtuen. Kerkistä haudutettu tee on oikeaa voimajuomaa poistamaan kevätväsymystä. Sitä ei C-vitamiinin säilyttämiseksi saa keittää. Muutenkin kerkkien vitamiinit haihtuvat herkästi, joten kerkät pitää käyttää heti keräyksen jälkeen tai pakastaa. Huomioitava on, että kerkkien ja havujen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Jos joulukuusi alkaa kasvattaa uusia vuosikasvaimia, myös ne kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää. Kuusen oksia on käytetty myös oluen valmistukseen (lähde)
Kuusi on limaa irroittava, hengitysteitä avaava ja reumaattisia kipuja helpottava. Se virkistää, vahvistaa, elvyttää elimistöä ja lisää sapen- ja virtsaneritystä. Kerkkiä käytetään yskänrohtona myös keuhkoputkentulehduksessa. Kansanlääkinnässä kerkkäkeitettä on käytetty lisäämään virtsaneritystä; hoitamaan kihtiä, reumaa, keripukkia, sappivaivoja, liikahappoisuutta sekä muita vatsavaivoja. Pihkalaastarilla voi hoitaa reumatismia, noidannuolta, hiertymiä ja ihorikkoja.
Kuusenkerkkätee: pari lusikallista kuusenkerkkiä, nuoria versoja ja silmuja puoleen litraan kuumaa vettä. annetaan hautua 5-10min. makeuta hunajalla ja juo kulauksittain. Kerkät sopivat myös höyryhengitykseen. Jalkakylpyä varten sekoita 1l havuja 8l vettä ja hauduta puoli tuntia; kokokylpyihin 4l havuja.
Tieto löytyi täältä.
Tunnisteet:
intiaanisokeri,
kuusenkerkkäsiirappi
tiistai, 1. kesäkuuta 2010
Kuukausihoroskooppi
Nyt sitten pääsemme katsomaan ihan livenä, mitä Suuri Risti (26.6.2010) tarkoittaa ihmisten elämässä, maailmantaloudessa ja maankuoren reaktioissa. Jännittynyt ja monilta osin myös ahdistunut olotila kuuluu tällaisen ajan luonteeseen, eikä sitä pidä kokea negatiivisena asiana. Tällainen jännite valmistaa meidät ottamaan vastaan ne kosmiset muutokset, jotka nyt toteutuvat meissä ja kaikkialla ympärillämme. Juhannus tulee olemaan jännittävää aikaa, vaikka mitään mullistavaa ei heti olisikaan näkyvissä.
Sosiaaliset planeetat Jupiter ja Saturnus ovat kosmisten planeettojen Pluton ja Uranuksen kovassa puristuksessa. Tällaisena aikana Ihmisen rakentamien valtakoneistojen ja talousjärjestelmien toimivuus punnitaan ankaralla kosmisella mittarilla. Jo ennen tämän kuvion täyttymistä on kaikille täysin selvää, että rakenteet ovat kestämättömiä ja suurelta osin mädäntyneitä. Silloin on selvää myös se, että muutokset ovat mittasuhteiltaan valtavia. Muutosprosessin kesto ajoittuu useammalle tulevalle vuodelle, mutta odotettavissa oleva tervehdyttävä laskusuhdanne käynnistynee ihan tosissaan tänä kesänä.
Kreikka näyttää tietä ja muu Eurooppa laskettelee perässä kohti realistisempaa arvomaailmaa ja uutta hallintajärjestelmää. EU:n liitokset ratkeilevat aivan väkisin ja parhaassa tapauksessa koko yltiöpäinen hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Ensimmäiset viitteet ovat jo näkyvissä ja kesän kuluessa näyttöä saataneen lisää. Lopullinen romahtaminen toteutuu hiljalleen muutamien vuosien sisällä, sillä selviäminen kuiville tästä talousparadoksista onnistunee lopulta vain kunkin valtion omilla ja itsenäisillä ponnistuksilla.
Pinna on nyt jo tavallista tiukemmalla lähes jokaisella ihmisellä ja voi vain kuvitella mitä kaikkea pahimmin korruptoituneissa maissa tulee tapahtumaan, kun petetty kansa nousee puolustamaan oikeuksiaan. Meillä Suomessa on loppujen lopuksi täsmälleen yhtä kehno tilanne kuin kaikkialla muualla Euroopassa, vaikka Suomen astrologinen kartta näyttää toki tuhat kertaa helpommalta kuin Kreikan vastaava. Kreikkalaisten kesä tulee olemaan rankkaakin rankempaa aikaa, mutta kaikkein kovin paikka lienee lopulta niillä kansainvälisillä pankeilla ja rahalaitoksilla, jotka eivät saa suhdanteita korjaantumaan edes hiljattain myönnetyllä maailman toistaiseksi suurimmalla tukipaketilla. Korttitalo heiluu uhkaavasti ja Juhannuksen jälkeen saattaa jo olla selvää, että mikään ei estä sen luhistumista.
Henkilökohtaisessa elämässämme on menossa samanlainen matokuuri, joka pakottaa näinä päivinä jokaisen meistä miettimään elämänsä mielekkyyttä. Vanhat mallit ja rakenteet romuttuvat sitä hurjemmalla rytinällä, mitä suuremmat odotukset ohjaavat päivittäistä elämäämme. Palaaminen rauhallisempaan ja tiedostavampaan rytmiin tapahtuu yhtä varmasti kuin Kreikan kaatuminen auttajiensa syliin. Onnellisia voivat olla ne, jotka tekevät tämän vapaaehtoisesti ja ovat valmiita muuttamaan elämäänsä helpommaksi. Paljon turvalliselta tuntuneita rakenteita kaatuu jokaisen ympäriltä, mutta siitä ei pidä tehdä sen suurempaa ongelmaa. Lopulta vähemmän tulee olemaan paljon enemmän. Nyt on viisasta hyväksyä luonnollinen karsintaprosessi, joka toteutuu tarkassa suhteessa jaksamiseen. Se mitä et jaksa tehdä, ei ole tekemisen arvoista.
Oinas
Oinaat jakautuvat kesäkuussa kahteen hyvin erilaiseen leiriin Jupiterin ja Uranuksen saavuttua merkkiisi tekemään Suurta Ristiä Pluton, Saturnuksen ja muiden tekijöiden kanssa. Toinen leiri suorastaan kiitää eteenpäin elämässään ja on valmis toteuttamaan ratkaisevia muutoksia elämässään täysin itsenäisiä päätöksiä tekemällä. Ahdistava olotila ennen tämän menestysjakson alkamista kuuluu lähes väistämättömänä ilmiönä myös menestyvien Oinaiden kokemuspiiriin. Toinen Oinaiden leiri pitäytyy vanhoissa turvallisissa uomissa ahdistuksen kasvaessa yhä suuremmaksi, kunnes joku osa elämästä romahtaa ja elämä muuttuu pakon sanelemana toisenlaiseksi. Kumpaan leiriin sinä haluat kuulua?
Yllä oleva napattu suoraan täältä.
Puhuttelevaa....
Hyvää kesäkuuta kaikille!
Sosiaaliset planeetat Jupiter ja Saturnus ovat kosmisten planeettojen Pluton ja Uranuksen kovassa puristuksessa. Tällaisena aikana Ihmisen rakentamien valtakoneistojen ja talousjärjestelmien toimivuus punnitaan ankaralla kosmisella mittarilla. Jo ennen tämän kuvion täyttymistä on kaikille täysin selvää, että rakenteet ovat kestämättömiä ja suurelta osin mädäntyneitä. Silloin on selvää myös se, että muutokset ovat mittasuhteiltaan valtavia. Muutosprosessin kesto ajoittuu useammalle tulevalle vuodelle, mutta odotettavissa oleva tervehdyttävä laskusuhdanne käynnistynee ihan tosissaan tänä kesänä.
Kreikka näyttää tietä ja muu Eurooppa laskettelee perässä kohti realistisempaa arvomaailmaa ja uutta hallintajärjestelmää. EU:n liitokset ratkeilevat aivan väkisin ja parhaassa tapauksessa koko yltiöpäinen hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Ensimmäiset viitteet ovat jo näkyvissä ja kesän kuluessa näyttöä saataneen lisää. Lopullinen romahtaminen toteutuu hiljalleen muutamien vuosien sisällä, sillä selviäminen kuiville tästä talousparadoksista onnistunee lopulta vain kunkin valtion omilla ja itsenäisillä ponnistuksilla.
Pinna on nyt jo tavallista tiukemmalla lähes jokaisella ihmisellä ja voi vain kuvitella mitä kaikkea pahimmin korruptoituneissa maissa tulee tapahtumaan, kun petetty kansa nousee puolustamaan oikeuksiaan. Meillä Suomessa on loppujen lopuksi täsmälleen yhtä kehno tilanne kuin kaikkialla muualla Euroopassa, vaikka Suomen astrologinen kartta näyttää toki tuhat kertaa helpommalta kuin Kreikan vastaava. Kreikkalaisten kesä tulee olemaan rankkaakin rankempaa aikaa, mutta kaikkein kovin paikka lienee lopulta niillä kansainvälisillä pankeilla ja rahalaitoksilla, jotka eivät saa suhdanteita korjaantumaan edes hiljattain myönnetyllä maailman toistaiseksi suurimmalla tukipaketilla. Korttitalo heiluu uhkaavasti ja Juhannuksen jälkeen saattaa jo olla selvää, että mikään ei estä sen luhistumista.
Henkilökohtaisessa elämässämme on menossa samanlainen matokuuri, joka pakottaa näinä päivinä jokaisen meistä miettimään elämänsä mielekkyyttä. Vanhat mallit ja rakenteet romuttuvat sitä hurjemmalla rytinällä, mitä suuremmat odotukset ohjaavat päivittäistä elämäämme. Palaaminen rauhallisempaan ja tiedostavampaan rytmiin tapahtuu yhtä varmasti kuin Kreikan kaatuminen auttajiensa syliin. Onnellisia voivat olla ne, jotka tekevät tämän vapaaehtoisesti ja ovat valmiita muuttamaan elämäänsä helpommaksi. Paljon turvalliselta tuntuneita rakenteita kaatuu jokaisen ympäriltä, mutta siitä ei pidä tehdä sen suurempaa ongelmaa. Lopulta vähemmän tulee olemaan paljon enemmän. Nyt on viisasta hyväksyä luonnollinen karsintaprosessi, joka toteutuu tarkassa suhteessa jaksamiseen. Se mitä et jaksa tehdä, ei ole tekemisen arvoista.
Oinas
Oinaat jakautuvat kesäkuussa kahteen hyvin erilaiseen leiriin Jupiterin ja Uranuksen saavuttua merkkiisi tekemään Suurta Ristiä Pluton, Saturnuksen ja muiden tekijöiden kanssa. Toinen leiri suorastaan kiitää eteenpäin elämässään ja on valmis toteuttamaan ratkaisevia muutoksia elämässään täysin itsenäisiä päätöksiä tekemällä. Ahdistava olotila ennen tämän menestysjakson alkamista kuuluu lähes väistämättömänä ilmiönä myös menestyvien Oinaiden kokemuspiiriin. Toinen Oinaiden leiri pitäytyy vanhoissa turvallisissa uomissa ahdistuksen kasvaessa yhä suuremmaksi, kunnes joku osa elämästä romahtaa ja elämä muuttuu pakon sanelemana toisenlaiseksi. Kumpaan leiriin sinä haluat kuulua?
Yllä oleva napattu suoraan täältä.
Puhuttelevaa....
Hyvää kesäkuuta kaikille!
Tunnisteet:
horoskooppi,
kesä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
