Matonpesua, jalkapalloa (MM-kisoja ja pojan pelaamista seuraten), aurinkoa, uimista, mökkeilyä, töitä kasvimaalla ja kasvihuoneessa ja huiman kasvun ihastelua, kuivattujen nokkosten pussittamista, virolaisen ystävän kanssa ajanviettoa, lukemista ym ym!!! Blogaus on jäänyt taas kesannolle kaikkien muiden aktiviteettien vuoksi. Rakastan kesää! En ole aikoihin joogannut tai meditoinut, mutta en ole sillä päätäni kummemmin vaivannut. Niiden aika tulee taas kun vietän enemmän aikaa sisällä. Ulkona en malta hiljentyä niiden pariin, kun on niin paljon kaikkea muuta. Unentarve vähenee valon vuoksi, joten päivässä on runsaasti tunteja kaikelle mukavalle, Perheemme ruokarytmi on mitä on ja syöminenkin vähän sitä sun tätä (grilliruokia, jopa makkaraa toisinaan ;), mutta en ota siitäkään pulttia. Salaatteja (villivihannesten kera) olen syönyt runsain mitoin ja aamusmoothien syönyt lähes joka aamu. Tunnen oloni hyväksi, vaikka toki niin energinen oloni ei aina ole kuin se voisi olla.
Auringosta voin todeta saman kuin moni muu blogaaja, viime kesänä ihoni lähinnä vain punoitti ja paloi, mutta tänä kesänä en ole kertaakaan palanut vaan ruskettunut kauniin tasaisesti, minkä lasken kookosöljyn ja kalanmaksaöljyn ansioksi. Vaikka auringossa olenkin paljon aikaa viettänyt, olen nauttinut myös pari ruokalusikallista kalanmaksaöljyä D-vitamiinilisäksi. Se kun auttaa myös siihen että ei pala. Kookosöljyä nautin sekä sisäisesti että ihon kautta. Niin helppoa ja yksinkertaista! Kemikaalipommiaurinkorasvat heitin jo keväällä roskiin.
Juhannusviikon vietin viron kielikylvyssä, kun virolainen ystävämme tuli meille viikoksi. Olemme tunteneet hänet jo kohta parikymmentä vuotta ja aina olen hänen seurassaan viihtynyt. Olen tuntenut tiettyä yhteenkuuluvuutta hänen kanssaan, mutta tällä kertaa pääsimme todella lähelle toisiamme. Puhuimme pöydän ääressä omista henkilökohtaisista asioistamme perinpohjaisemmin kuin koskaan (joskin vieras kieli rajoitti hieman, enkä osannut ihan kaikkea sanoa, mitä olisin halunnut). Huomasimme olevamme todella samankaltaisia, ajattelemme monista asioista samoin ja hän on yhtä lailla kiinnostunut luontaishoidoista ja kaikesta henkisestä. Ilmeisesti vasta se, kun itsekin kerroin omasta muutoksestani, sai hänetkin avautumaan. Sanoinkin hänelle, että vasta nyt tunnen hänet OIKEASTI. Välillä liikutuimme kyyneliin ja välillä nauroimme niin, että ei mitään rajaa. Tämä ystävä on myös sellainen, että ei halua käyttää alkoholia. Niinpä päädyimme hankkimaan itsellemme alkoholitonta luomusiideriä ja alkoholitonta olutta juhannusjuomiksemme. Kumpikaan ei ole hyväksi hiivapotilaalle, mutta ajattelin, että menköön nyt juhannuksen kunniaksi. Voin sanoa, että olimme kuin pahaiset kakarat juominemme, nauraa kätkätimme kuin olisimme olleet humalassa. Tietäähän sen, sokeri ja hiiva = käymistila ja pökkyrä olo. Hauskinta oli, kun kohtasimme muita juhannuksen juhlijoita niin kuten arvata saattaa, ME jouduimme perustelemaan alkoholittomia juomiamme muille :). Näinhän se menee.
Loppuviikon vietän asuntovaunuillen mieheni kanssa, menemme mm. itä-Suomeen Mikkelin seudulle suomalais-singaporelaisiin häihin ja ystävää tapaamaan sinne lähistölle. Mahtavaa! Sunnuntaina tulemme sitten kipinkapin takaisin kahden sukulaisnuoren rippijuhliin. Frantsilassa olisi taas ayurvedahoitokoulutusta, mutta valitettavasti en siihen nyt sitten ehdi.
Nautitaan elosta, olosta ja läheisistämme!
